Jutta Urpilaisen Haasteena Kestävä Kehitys?

Oman tietoni mukaan YK on parhaillaan viimeistelemässä kestävän kehityksen raporttiaan. Sen sisällöstä ei juuri nyt ole ajankohtaista tietoa tarjolla, mutta kokonaisuutena sitä voidaan kuvata kuten linkissä https://kestavakehitys.fi/kestava-kehitys :

”Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa ”

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilaisen haasteena on ymmärtääkseni pitkälle strategiset – so. osaamiseen liittyvät – valinnat tavoitteelliseen, maailmanlaajuiseen kestävään kehitykseen suuntautumiseksi.

Jutta Urpilaisen pääfokus on Afrikassa

Uusi Afrikka-strategia on tehtävässä tärkeässä osassa.
– Afrikan kanssa on rakennettava uudenlaista strategista kumppanuutta, jossa myös yksityinen sektori on aktiivisesti mukana luomassa investointeja, työpaikkoja ja pysyvää hyvinvointia.
Urpilaisen mukaan kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin salkussa yhdistyvät sukupolven suuret kysymykset eli ilmastonmuutos, uudet turvallisuusuhat, eriarvoisuuden kasvu ja demokratian kriisi.

Maahanmuuttokysymyksessä Urpilainen sanoi haasteena olevan sen, etteivät jäsenmaat ole pystyneet toteuttamaan sovittuja päätöksiä.
– Olennaista on se, miten maahanmuuton juurisyihin pystytään tarttumaan ja luomaan edellytyksiä sille, ettei ihmisten ainoana toivona ole lähteä kotimaastaan pois.

Ilmastonmuutoksen ja maastamuuton yhteys?

Kun ymmärrykseni mukaan yhtenä suurimmista maastamuuton syistä ovat ilmasto-olosuhteet, näen Urpilaisen mahdollisuutena sen, että hän tulee lisääntyvän kokemuksensa pohjalta näkemään, mitkä tekijät ilmastolosuhteissa olennaisesti maastamuuttoa aiheuttavat. Toisin sanoen, mikä siinä on ihmisperäinen osuus ja mikä siinä on luonnollisten ilmastovaikutusten osuus.

Näin kaukaa nähtynä Afrikka on minulle jo opettanut, että ilmakehän nykyisen hiilidioksidipitoisuuden vaikutus ilmaston lämpötilaan on niin vähäinen, ettei se todellisuudessa ole havaittavissa. Tästä on esimerkkinä Afrikan kuivat savannit. Kun siellä päivällä ilman lämpötila voi kohota jopa 70 C-asteeseen, se yöllä voi mennä jopa pakkasen puolelle. Kun ilmakehän nykyinen hiilidioksidin kokonaispitoisuuskaan ei havaittavasti ilmaston kylmenemistä pysty estämään, tämä jos jokin osoittaa, että ilmakehän hiilidioksidin kokonaispitoisuuden minimaalista, ihmisperäistäkään osuutta ei voida ilmaston uhkaavaa lämpenemistä aiheuttavana tekijänä pitää.

Jo 1940-luvulta alkaen, maanviljelijän poikana kesän ja syksyn yöhallauhkia seuranneena olen todennut, että uhka syntyy öinä, jolloin ilma on selkeä ja kuiva . Tämä on analoginen sen kanssa, mitä edellä Afrikan savannien kokemuksesta kerroin: ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ihmisperäistä nousuakaan ei voida ilmaston uhkaavaa lämpenemistä aiheuttavana tekijänä pitää.

Viittaan myös puheenvuorossa https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/anttikuosmanen/ainutlaatuinen-suomalainen-ilmastonmuutoskeskustelu/ esittämääni kommenttiin liittyen:
Näyttöä todellisuudesta ei ole olemassa, minkä mukaan fossiilisten polttoaineiden aiheuttama ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu uhkaavaksi uskottua ilmaston lämpenemistä aiheuttaisi.
Ensinnäkin luonnonlakien mukaan viimeaikaisessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousussa fossiilisten polttoaineiden osuus on korkeintaan luokkaa 5 %.
Toiseksi ei ole näyttöä siitä, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kokonaisnousukaan uhkaavaa lämpenemistä aiheuttaisi.
Kolmanneksi on todettavissa, että valtamerien pintavesien lämpötilamuutokset illmakehän hiilidioksidipittoisuuden muutoksia hallitsevat.
Lisään vielä neljänneksi sen, että viimeisen 100 miljoonan vuoden aikaa koskevat sekä geologiset että viimeaikaiset havainnot osoittavat, että ilmakehän hiilidioksdiptoisuuden trendimuutokset ovat aina seuranneet ilmaston lämpötilan trendimuutoksia eikä päinvastoin.

Viittaan myös puheenvuorooni https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/lauriheimonen/280137-on-ymmarrettava-mihin-ipccn-omaksuma-vailla-nayttoa-oleva-konsensus-johtaa/ :
On ymmärrettävä, mihin IPCC:n omaksuma, vailla näyttöä oleva konsensus johtaa?
Ihmisperäinen maailmanlaajuinen lämpeneminen on vain hypoteesi. Ei ole olemassa mitään näyttöä siitä, että ihmisperäiset hiilidioksidiemissiot (CO2) ovat maailmanlaajuisen lämpenemisen pääasiallisin syy. Päinvastoin viimeaikaiset tarkat tiedot vahvistavat todeksi sen, että CO2:n lisääntymisellä on vain vaatimaton vaikutus ilmastoon, mutta se on valtavan edullinen maanviljelylle, metsätaloudelle ja fotosynteesille, mikä on elämän perusta maapallolla.

Olen Talouselämä-lehdessä 31/2019, sivulla 65 kirjoittanut otsikolla Kemin sellutehtaasta on turha tehdä ongelmaa. Se on vastaus Talouselämä-lehdessä numero 30 Matti Leppäsen kysymykseen ”voidaanko Kemin sellutehtaan pienentämä hiilinielu korvata?”. Siinä vastauksena viitttaan tuohon jo edellä esittämääni kommenttiin.

Ratkaisuna vaihtoehtoinen strategia!
Viittaan lisäksi puheenvuoroni https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/lauriheimonen/259844-ihmisen-osuus-ilmaston-lampenemisesta-haviavan-pieni/ yhteenvetoon:
”Yhteenvetona haluan todeta, että Pariisin sopimuksen mukaiset, ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä tapahtuvat leikkaukset tuottavat vain menetyksiä. Kuten näillä sivuilla olen jo moneen kertaan todennut, hallituksen on korkea aika turvautua vaihtoehtoiseen strategiaan, mikä tässä tapauksessa voisi tarkoittaa esimerkiksi asianmukaista varautumista luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin.”

Yhtenä keskeisenä, haastavana tehtävänä tulee olemaan se, miten luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmioihin pystytään varautuman niin, että sillä on mahdollisuus saada aikaan olennainen, tavoiteltu hyöty esim. maastamuuttotarpeen pienentämiseksi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu