Suomalainen yhteiskuntasopimus on rikki

Sopimus, jossa sinun odotetaan tekevän töitä ja maksavan veroja, mutta tulevaisuus on joka tapauksessa ihan paska, on huono sopimus. Suomalainen yhteiskuntasopimus on ilmastonmuutoksen edessä rikki: vain tekemällä kaikkensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja varatumalla ilmastomuutoksen jälkeiseen maailmaan voi poliittinen järjestelmämme säilyttää oikeutuksensa.

 

Yhteiskuntasopimuksen rationaalisuus

 

Klassisessa yhteiskuntasopimusajattelussa yksilö luovuttaa osan vapauksistaan saadakseen osana poliittista yhteisöä enemmän turvallisuutta ja hyvinvointia. Omassa yhteiskunnassamme yhteiskuntasopimuksen voi ymmärtää niin, että tekemällä töitä, maksamalla veroja ja kunnioittamalla lakeja osallistumme yhteiskuntamme ylläpitämiseen ja takaisin tästä saamme lupauksen, että valtio takaa meille turvallisuuden ja yhtäläiset mahdollisuudet hyvinvointiin.

 

Yhteiskuntasopimuksen voi ajatella symbolisesti ilmentyvän perustuslaissamme, jossa meille on taattu perusoikeudet ja edellytykset hyvään elämään. Lupausta näiden toteutumisesta tulevaisuudessa ei kuitenkaan voida tehdä niin kauan, kun mittavia toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja yhteiskunnan sopeutumiseksi ilmastonmuutoksen jälkeiseen maailmaan ei tehdä.

 

Keskeinen elementti yhteiskuntasopimuksessa on se, että poliittinen järjestys oikeutetaan sopimuksen rationaalisuudella, eli ajatuksella, jonka mukaan henkilökohtaisen vastuun kantaminen johtaa kaikkien kannalta parempaan lopputulokseen. Sopimus, jossa sinun odotetaan noudattavan omaa puoltasi sopimuksesta, mutta tulevaisuus on joka tapauksessa ihan paska, on kuitenkin huono sopimus, eikä sen allekirjoittaminen ole mitenkään rationaalista.

 

Vastavuoroisuuden katkeaminen

 

Ajatus vastavuoroisuudesta yksilön ja valtion välillä on koko yhteiskuntajärjestyksemme kulmakivi, johon kaikki muut yhteiskunnan instituutiot nojaavat. Vertaus sotaan tai muuhun akuuttiin uhkaan on ilmastonmuutoksen kohdalla kuvaavaa ja valtion kykenemättömyys tarjota uskottavaa suojaa uhalta on osoitus vastavuoroisuuden katkeamisesta. Vastavuoroisuuden tullessa kyseenalaistetuksi, murenee pohja koko yhteiskuntasopimukselta.

 

Ilmastonmuutoksen edetessä on täysin perusteltua, jos isompi osa yhteiskuntaa alkaa toimimaan uusien, omien sääntöjensä mukaan ja lakkaavat noudattamasta sitä yleistä järjestystä, jota ylläpidetään vanhan sopimuksen puitteissa: lakkoilevat nuoret ovat vain tämän esiaste. Yhteiskunnan, joka ei takaa jatkuvuutta, turvaa ja lupausta hyvinvoinnista, ei voi odottaa oikeutetusti asettavan meille vaatimuksia vastata standardejaan.

 

Epäreilu sopimus ei voi velvoittaa meitä

 

Suomi ei tietenkään voi yksin ratkaista ilmastonmuutosta, mutta hallinnollamme on mahdollisuus osoittaa, että se ottaa asian vakavasti ja valaa meihin toivoa. Argumentti siitä, että muut eivät välttämättä tee asian eteen yhtä paljon kuin me vain vahvistaa sitä, että Suomen on varauduttava maailmaan, jossa pitkälle edennyt ilmastonmuutos on todellisuutta; ei riitä, että valtiomme pyrkii omalta osaltaan hidastamaan ilmastonmuutosta, vaan meidän tulee myös ryhtyä tekemään radikaalia siirtymää ilmastonmuutoksen jälkeiseen heikentyneiden elinolosuhteiden maailmaan.

 

En itse pysty tuomitsemaan ketään omani tai nuoremman sukupolven edustajaa, joka jättäytyy tietoisesti pois tästä sopimuksesta, eikä suostu osallistumaan yhteiskuntaamme omalla panoksellaan. Miten sellainen sopimus voisi olla oikeudenmukainen, jossa meidän odotetaan ylläpitävän omalla työllämme järjestelmää, joka rakennettu niin, että se ei tule tulevaisuudessa takaamaan hyvinvointia ja vaurautta meille ja lapsillemme, vaan lupaa lähinnä epävakautta, kurjuutta ja köyhyyttä?

 

Yhteiskunnan kriisiytyminen luo uuden poliittisen tilan

 

Kun yhteiskunta kriisiytyy ja nykyisen järjestyksen oikeutus alkaa horjumaan, tulee se luomaan tilaa uusille poliittisille liikkeille alkaa kilpailemaan yhteiskunnan hallinnasta. Viivyttely kuitenkin kasvattaa todennäköisyyttä, että katastrofi etenee kokemuksellisesti niin sietämättömään pisteeseen, että se luo otolliset olosuhteet populistisille ja totalitaarisille liikkeille, jotka tarjoavat helppoja ratkaisuja vakauden ja turvallisuuden palauttamiseksi.

 

Mitä kauemmin välttelemme reagoimasta, niin sitä vaikeammaksi vakaan demokratian ja sen edellyttämien instituutioiden siirtäminen ilmastonmuutoksen jälkeiseen aikaan tulee. Uudistamalla yhteiskuntasopimus ja palauttamalla usko sopimuksen oikeudenmukaisuuteen, poliittinen hallintomme voi vakuuttaa meidät, että edustuksellinen demokratia kykenee tarjoamaan meille tarvitsemaamme turvaa ja suojaa.

 

Nykyinen hallitus on asenteessaan askel parempaan suuntaan. Jotta voisimme uskottavasti varautua tulevaan, tarvitsemme kuitenkin massiiviset ja radikaalit panostukset toisenlaisen yhteiskunnallisen infrastruktuurin rakentamiseen. Viimeistään seuraavan hallituksen tehtävä on uudistaa suomalainen yhteiskuntasopimus vastaamaan ympäristökatastrofin ja heikkenevien elinolosuhteiden aikaa lunastaakseen oikeutuksensa. Muuten voi olla kokonaan uuden yhteiskunnan aika.

LauriKorvenmaa

Filosofi ja poliittinen aktivisti. Aiheina kestävyys, politiikka ja kansainväliset suhteet. Blogissani analysoin yhteiskuntaa vihreästä näkökulmasta käsin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu