Eläkkeitä tulee nyt nostaa hyvinvoinnin ja talouden parhaaksi
Ihmettelen suurta tosiasioiden sivuuttamaista ja talouspolitiikan toimintojen tuntemuksen puutetta, kun joiltakin tahoilta vaaditaan eläkeindeksien heikentämistä. Nyt tulisi ajatella realistisesti ja nähdä eläkkeiden tuntuvassa korottamisessa koko kansantalouden uuden nousun mahdollisuus!
Eläkerahastoissa on yli 200 miljardia euroa ja hyvä näin. Tämä mahdollistaa heti eläkkeiden merkittävän ylimääräisen korotuksen, millä voidaan lisätä ostovoimaa ja rahan moninkertaista kiertämistä eri yrityksissä ja palveluissa kotimarkkinoillamme.
Otan esimerkin. Eläkerahastoista irrotetaan 2 miljardia euroa ylimääräisiin eläkkeiden korotuksiin. Tasaeränä laskien se olisi noin 1500 euroa kullekin eläkeläiselle, mikä on reilusti enemmän kuin aikoinaan erään pääminiosterin katteettomaksi jäänyt lupaus vappusatasesta, Yhden prosentin irrottamista eläkerahastoista ei juuri voisi huomatakaan, koska eri pörssikurssien vaihtelut ovat enemmän ja nekin näkyvät vain laskennallisesti.
Kun eläkeläiset eivät saa lomarahoja, voisi ajatella tuon 1000 euroa per eläkeläinen annettavan kuin lomarahan korvikkeena eläkeläisille. Tasarahana se ehkä näkyisi eniten ostovoimassa. Rahan voisi toki jakaa kuukausittaiseksikin, jolloin reilun vuoden ajan kukin eläkeläinen saisi ylimääräisen ”vappusatasen”.
Tämä eläkkeiden korotus lisäisi ostovoimaa kautta maan. Raha kiertäisi pienyrittäjien, ammatinharjoittajien ja kaupan toiminnoissa. Saataisiin arvaamattoman paljon uusia työpaikkoja ja kesätyöpaikatkin tarvitsijoilleen olisivat varsin tervetulleita.
Siksi kaikkien mielekkäintä eläkevarojen sijoittamista on sijoittaa tarkoituksensa mukaan eläkkeisiin. Talouden asiantuntijoiden mukaan rahan vaikutus yli kymmenkertaistuu, kun se kiertää yhteiskunnassa. Eli kahden miljardin lisäpanostus eläkeläisten ostovoimaan merkitsisi ainakin 20 miljardin kansantaloudellista panostusta ja jopa paljon enemmänkin!
Nyt pitää tajuta eläkkeiden korotukset parhaimpana ja realistisimpana panostuksena kaikkien hyvinvointiin. Myönteinen rahankierto toisi verotuloja kaikille veronsaajille ja kaikkien parhaiten kartuttaisi eläkerahastojakin. Nekin vain kasvaisivat ja nuorempien ikäluokkien eläketurva varmistuisi ja parantuisi.
Poliittisten päättäjien tulisi myös pikaisesti korjata eläkeläisköyhyyteen johtava leikattu eläkeindeksi alkuperäiseksi turvaamaan eläkeläisten ostovoimaa tarkoituksensa mukaisesti työajan ansiotasoa noudattavaksi, koska sen mukaan ovat eläkemaksutkin maksettu. Samoin vain eläkeläisiin kohdistuva eläketulovero eli ns. ”raippavero” on pikaisesti eriarvoistavana poistettava. Nämä toimet myös lisäisivät merkittävästi ostovoimaa ja työllisyyttä maassamme.
Toivon uuden hallituksen toimivan näiden suuntaviivojen mukaan, joita tässä esitän.
En kannata Oinosen ehdotusta vaikka lisäeurot työeläkeläisille olisivat toki mieleen.
Työeläkkeet ansaitaan työskentelyn kautta siten, että palkoista karttuu työeläkettä 1,5 %. 40 vuoden työskentelystä saa siten työeläkettä 60 % ansaitusta palkkamäärästä vähennettynä elinaikakertoimella. Eläkeaikana työeläkkeitä korotetaan indeksillä, joka huomioi palkkojen nousua 20 % ja elinkustannusten 80 %. Ostovoima yleensä vähintäänkin säilyy, koska palkkojen kehitys on ollut elinkustannusten nousua nopeampaa. Muutamat viime vuodet ovat tehneet tässä poikkeuksen kovan inflaation ja pienten palkkojen nousujen takia.
Nyt ehdotetaan, että työeläkkeitä nostetaan ylimääräisellä osalla, joka irrotetaan rahastosta. Tuo tarkoittaa, että ikään kuin karttumaa nostettaisiin jälkikäteen nykyisille eläkeläisille. Tuo toisi varmemmin lisätuloja jokaiselle eläkeläiselle kuin indeksien muuttaminen paremmaksi. Tosin juuri nyt indeksin muuttaminen vaikkapa seuraamaan 100 prosenttisesti palkkoja olisi huono vaihtoehto.
Rahasto on rakennettu siten, että siellä on jokaisen työeläkettä ansaitsevan karttumia rahastoituna tulevaisuuden maksuja varten. Ajatuksena on, että rahastosta sitten maksetaan osa (20-25 %) ansaituista työeläkkeistä. Tällä tavoin jokainen työtä tekevä osallistuu omalta osaltaankin työeläkkeidensä maksuun, mutta loppuosan maksaa aina kulloinenkin työtä tekevä osa. Rahastosta osan ottaminen nykyisille työeläkeläisille tarkoittaisi kajoamista muidenkin ”omaisuudeksi” luettavaan erään. Oma huomio pitää antaa myös sille, että kun korkoa korolle kasvavaan pääomaan puututaan, niin pitkällä juoksulla sillä on iso merkitys syntyviin korkotuottoihin, jolla taas on iso vaikutus rahaston toimivuuteen.
Mielestäni paljon oikeudenmukaisempi tapa on nostaa karttumaa, jolla ansaitaan tulevia työeläkkeitä, jolloin työeläkkeellä tulisi paremmin toimeen. Siinäkin on omat ongelmansa, koska isommat työeläkkeet pitää jotenkin myös rahoittaa. Voisikin olla järkevää miettiä pienen valtion maksaman pohjaosan ottamista taas mukaan työeläkkeisiinkin. Nythän kasvava työeläke pienentää kansaneläkkeen osuutta.
Niin tai näin, niin rahan kohdalla on aina kyse siitä, että joku maksaa ja joku saa.
Ilmoita asiaton viesti