Poikittaisrata koko Suomen elinvoiman edistäjäksi

Suomeen on suunniteltu jo toista sataa vuotta sitten poikittainen rautatiekokonaisuus. Siinä keskeistä on Haapamäen risteysasema ja sijainti on ennallaan yhäkin.  Nyt valitetaan ratojen ruuhkautumisia ja vaaditaan eri puolilla maata uusia ratoja ja ihan uusia ratakäytäviä. Samaan aikaan  puolet maamme radoista on vajaalla käytöllä tai ihan käyttämättömänä rappeutumassa.

Onko tässä mieltä? Onko varaa jättää tehtyjä investointeja käyttämättä? Kaikilla maamme radoilla on ollut selvät tarkoituksensa, joiden vuoksi ne ovat aikanaan rakennetut. Miksi ei haluta selvittää syitä, miksi nyt vajaalla käytöllä tai ihan käyttämättäkin olevat radat on rakennettu? Miksi ei haluta selvittää, miten noita tehtyjä investointeja voitaisiin hyödyntää?

Mielestäni tulisi selvittää aiemman hallitusohjelman mukaisesti ns. vähäliikenteisten ratojen ja nyt suljettujenkin ratojen kovaan kuntoon kunnostamisen hinta ja verrata sitä aivan uusiin ratakäytäviin aiottuihin ratoihin. Tulisi ottaa huomioon myös ne ilmastoa ja ympäristöä kohtaavat haitat ja kustannukset , joita aivan uusien ratakäytävien, uusien ratojen, uusien raideparien ja uusien ratapihojen rakentaminen merkitsevät. Miksi kukaan ei halua huomata näitä ja laskea ihan euroissakin niiden kustannuksia?

Väitän, kannattaisi tutkia ja laskea, mitä hyötyjä saavutettaisiin Poikittaisradalla niin Porista, Kaskisista kuin Vaasastakin Haapamäen risteysaseman, Jyväskylän, Pieksämäen niin Joensuuhun kuin Savonlinnan kautta Parikkalaan. Näin saataisiin toiminta- ja toimitusvarma rataverkosto maahamme, koska Poikittaisrata yhdistää kaikki viisi pituussuuntaista rataamme rataverkostoksi.

Kannattaisi miettiä tämän monia eri vaikutuksia avoimesti ja ennakkoluulottomasti.