Suomen on oltava terveesti itsekäs!

Odotan uudelta hallitukselta ”terveesti itsekästä” politiikkaa suhteessa Euroopan Unioniin ja kaikkiin muihinkin tahoihin nähden. Sanontani ”terveesti itsekäs” ei merkitse itsekkyyttä vaan mielekästä järkevyyttä ilman nöyristelyjä. Vain siten Suomi voi saada arvostusta ja arvonantoa EU:ssa ja maailmalla.

On hyvä, että hallitusneuvotteluissa on ilmasto- ja metsäpoliittisena asiantuntija Petteri Taalas, jolla arvostettua ja laajalti tunnustettua asiantuntemusta ja globaalia näkemystä ilmasto- ja metsäpolitiikkaan. Tätä näkökulmaa ja lähtökohtaa olisi tarvittu jo aiemminkin, että ei olisi lähdetty hölmöläisten tavoin suunnittelemaan ja osin jo toteuttamaankin sinänsä tarpeellisia globaaleja ilmastotavoitteita.

Suomen metsät ja maatalous ovat jo lähtökohdissaan ratkaisut meidän osaltamme ilmastotavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi, vaikka toista on haluttu väittää. Myös suomalaisen turpeen kunnia tulee palauttaa eri käyttötarkoituksiinsa. Onko jopa niin, että meidän turvevarantomme ovat enemmän kuin Norjan tunnetut öljyvarannot? Miksi me suomalaiset emme saisi hyödyntää tätä omaa biovarallisuuttamme?

Suomen turvepellot eivät kaipaa mitään ennallistamisia, vaan ne kaipaavat viljelijöitään kylvämään ja korjaamaan. Suomen turvepellot ovat myös merkittävät karjan rehun tuoton mahdollistajat. Turvepelloilla voidaan mitä parhaiten kasvattaa aikamme terveelliseksi ravinnoksi määriteltyä kauraa. Ilman turvepeltoja emme voisi ajatellakaan ruuan omavaraisuuttamme.

Kaikki peltomme ovat mitä merkittävimpiä hiilen sitojia, sillä niillä ovat juuristot ja mikrobitoiminnot maan alla. Sama koskee kaikkia metsiämme. Keväisin voimakkaassa kasvussa olevat metsämme ovat valtavat luonnon vesipumput kaikissa puissa ja kasveissamme. Terveet metsämme puhdistavat vettä ja mahdollistavat virtaavat vedet ja metsälähteemme myös mäkien päälle.

Emme ainakaan ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitse mitään metsien ennallistamistoimia. Kasvavat metsät ovat Pohjolan parasta hiilensidontaa ja sitä enemmän, mitä voimakkaammin ne kasvavat. Nyt tarvitaan tervettä järkeä ja tosiasioiden tuntemusta.

On muistettava, että viime sotien jälkeen Suomi joutui maksamaan suuret sotakorvaukset ja silloin syntyi paljon laajoja aukeita maastoomme. Nämä ovat jo vuosikymmeniä olleet kasvavia talousmetsiä. Nyt niille alueille tullut metsän uudistamisten ajat. Tässä on myös yksi syy hakkumääriimme. Samoin on tiedostettava, että kansainvälinen markkinatilanne vaikuttaa myös  siihen, minkä verran metsiä hakataan.

Tärkeintä on tiedostaa, että metsätalous on ylisukupolvista toimintaa ja siinä kvartaali tarkoittaa neljännesvuosisataa. Suomen poliittisten päättäjien on tiedostettava, että talousmetsämme ovat enemmän kuin muualla yksityisomaisuutta. Niiden isäntä ei saa olla mikään ulkopuolinen taho. Suomen on lujasti tuotava esille tämä tahtotila Brysselissä kirkkaasti esille.

Kookkaista puista voidaan valmistaa monin tavoin hiilen varastoja niin rakennuksissa, kuin huonekaluissa ja puisissa käyttöesineissäkin. Miksi kulutamme uusiutumattomia luonnonvaroja, kun voimme tuottaa omia ekologisia uusiutuvaan luontoomme perustuvia tuotteita?

Odotan uuden hallituksen kertovan selkeästi nämä tosiasiat myös Brysselin suuntaan ja kaikkialle muuallekin. Meillä on maailman parasmetsätiede ja metsätalous sekä puhtain maatalous ja ruuan tuotanto, olkamme niistä ylpeitä ja politiikassamme terveesti itsekkäitä kaikkia uhkia vastaan!