Suomen pidettävä puolustuksestaan huolta aina

Eduskunta, johon olen pyrkimässä töihin uudelleen nyt Uudenmaan vaalipiirissä Keskustan ehdokkaana, on tehnyt historiallisen äänestyksen Suomen liittymisestä Natoon. Ratkaisu on tässä tilanteessa poliittisesti perusteltu ja on hyvä, että se oli miltei yksimielinenkin.

Tosiasiat maantieteessä ovat pysyvät paikoillaan jatkossakin. Suomen pitkästä itärajasta on puhuttu ja puhutaan paljon jatkossakin. Mutta meidän on hyvä tiedostaa myös se, että pohjoisessa suhteellisen lähellä Suomea on varsin suuri itäisen naapurimme Jäämeren laivasto.

Venäjä on ja pysyy myös Itämeren maana. Kautta historian vuosisatojen on käyty sotia Itämeren herruudesta. Ennen keskikoulun ylimmällä luokalla oli historian tunneilla esillä suuri rullalta avoimeksi levitetty kartta karttatelineessä ja se oli nimetty ”Taistelu Itämeren herruudesta”.

Valtioiden nimet ja rajat ovat muuttuneet eri aikoina. Mutta itse maantiede on pysynyt hyvin paikallaan. Kun otamme huomioon merirajamme, meillä onkin yllättävän paljon juuri tuota. Ratkaisevaa on kuka tai ketkä hallitsevat Itämerta ja Suomenlahtea.

Kaikilla Itämeren mailla on myös oikeus kansainvälisten sopimusten mukaan sen käyttöön. Kun pitkä merirajamme myös otetaan huomioon, löytyy arvaamatonta rajaa paljon lisää maarajamme lisäksi. Suomen on tiedostettava tämäkin.

Meillä on vastuu omista alueistamme niin maalla, merellä kuin ilmatilassammekin. Kun Suomi haluaa muistaa tämän ja toimia vastuullisesti, olemme silloin oikealla tiellä tulevaisuudessakin.