Kun ei enää huvittaisi, mutta pitää vaan jaksaa

Koronaepidemia koettelee meidän suomalaisten kärsivällisyyttä, kun normaalia elämää rajoitetaan hallituksen massiivisin toimin. Toimet ovat perusteltuja, sillä meillä kaikilla on moraalinen vastuu yhteiskuntamme heikoimpien suojaamisesta. Yksilökeskeisen ajattelun ja toiminnan sijaan tulee nyt asettaa yhteisömme etusijalle. Koronaviruksen kuolleisuus yli 70-79 vuotiaiden ikäryhmässä on 8 % ja yli 80-vuotiailla jo noin 15 %. Tämän pitäisi olla riittävä syy motivoimaan meitä kaikkia noudattamaan rajoituksia.

Ihmismieli on kuitenkin kärsimätön. Iltasanomissa kirjoitettiin 19.3. käyttäytymispsykologian käsitteestä käyttäytymyksellinen kyllästyminen – behavioural fatigue, joka saa ihmiset uhmaamaan rajoituksia.

Tässä teille omat vinkkini rajoitusten kanssa elämiseen.

1. Pidä kiinni rutiineista. Päivittäiset rutiinit muuttuvat esimerkiksi etätyön, etäopetuksen tai lomautusten myötä. On tärkeää pitää kiinni säännöllisestä vuorokausirytmistä, ruokailuajoista ja ulkoilusta. Mikäs sen mukavampaa kuin ulkoilu keväisessä säässä. Poikkeustilanteessa on helppo lipsua rutiineista ja jäädä esimerkiksi illalla lukemaan epidemiauutisia netistä. Kurinalaisuus kuitenkin kannattaa, sillä sen myötä myös mieli pysyy kurissa.
2. Valitse asenteesi ja ajattele positiivisesti. Oman asenteensa voi valita. Päätä suhtautua tähän aikaan poikkeuksellisena aikana, jota tullaan muistelemaan myöhemmin, sekä hyvässä että pahassa. Päätä, että käytät kotona vietetyn ajan hyvin. Aika läheisten kanssa kotona on arvokasta ja harvoin meille annetaan sitä tällä tavalla lisää. Meillä kaikilla lienee myös tekemistä, joka aina jää kiireellisempien puuhien jalkoihin. Kaappien siivous, postimerkkikokoelman järjestäminen, kirjoitusprojekti, kirjahyllyssä lukemista odottava kirja, kesken jäänyt kudin tai mikä se sitten kenelläkin on. Nyt on aikaa.
3. Elä yksinkertaisemmin. Materialismin keskellä olemme tottuneet kuluttamaan. Kuukauden, tai muutamankin, ajan tulee toimeen yllättävän vähällä. Nyt tulee ehkä mietittyä, mikä on välttämätöntä ja mikä on ylimääräistä hyvää. Ylimääräistä hyvääkin pitää meidän toki itsellemme sallia, mutta muutaman viikon tai muutaman kuukauden voi kyllä elää yksinkertaisemminkin. Vessapaperia tosin soisin kaikilla olevan ja senhän kaupat ovat luvanneet riittävän alkuhamstrauksen jälkeen.

Mielenkiintoisia poikkeusoloja kaikille! Pidetään kaikista huolta noudattamalla rajoituksia. Ja erityisesti voimia terveydenhuollon henkilöstölle haastavassa työssänne.