Lasten hoitaminen ei ole massatuotantoa

Helsingin talousarvioehdotuksessa etsitään säästöjä ja yksi budjettisovun piirissä oleva kohde on kotihoidontuen kuntalisän rajaaminen vain alle vuoden ikäisille lapsille. Kuntalisä parantaa perheiden valinnanvapautta ja moni on valinnut pienokaisensa hoitamisen kotona. Lähihoitopaikan saaminen tuntuu olevan edelleen arpapeliä, joten nyt ei ole oikea aika koskea kuntalisään.

Helsingissä oli vuoden 2019 lopussa 44579 alle 6 vuotiasta lasta (www.aluesarjat.fi). Viimeiset viisi vuotta määrä on Helsingissä pysynyt suurin piirtein samana. Päivähoitopaikkojen kohdentaminen alueellisesti onkin ollut suurempi haaste kuin paikkojen määrän lisäys. Helsingin kokoisessa kaupungissa asiat on mahdollista järjestää tehokkaasti, kun ennakoidaan riittävästi. Syntyvien lasten postinumeron perusteella pystyttäneen tekemään kohtuullisen hyvä ennuste päivähoitopaikkojen tarpeesta.

Lähtökohtaisesti kaikille alle kouluikäisille lapsille pitäisi taata lähipäiväkotipaikka, ja osa vanhemmista palaisi varmasti nopeammin töihin lapsen syntymän jälkeen jos lapselle olisi tarjolla turvallisen tuntuinen hoitopaikka läheltä ja joustavasti. On kestämätöntä, että vanhemmat joutuvat odottamaan pelonsekaisin tuntein ratkaisua siitä, kuinka kaukaa päivähoitopaikan saavat. Ruuhkavuodet helpottuvat olennaisesti, kun päiväkotipaikka on lähellä kotia.

Tutkimustulosten mukaan lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta. Alle kolmevuotiaiden osalta on tosin mielipiteitä molempiin suuntiin ja asiantuntijoista löytyy sekä puolustajia että vastustajia. Ei ole siis yksiselitteisesti selvää, että alle kolmevuotiaan lapsen paras hoitopaikka on varhaiskasvatuksen piirissä. Kun lisätään tähän yhtälöön vielä muun muassa allergiat ja lapset, joilla on erityistarpeita, tulisi mustavalkoisia totuuksia välttää.

Lisäksi niillä lapsilla, jotka eivät ole varhaiskasvatuksen piirissä, on mahdollisuus käyttää leikkipuistojen palveluita. Mahdollisuuksia toisten lasten kohtaamiseen ja kehittävään päiväohjelmaan siis kyllä on. Perheillä on erilaisia elämäntilanteita ja erilaisia tukiverkostoja. Sen, mikä on kullekin perheelle sopivin tapa järjestää lastensa hoito, osaa parhaiten ratkaista perhe itse.

Kotihoidontuen Helsinki-lisän poisto on nostattanut voimakkaita mielipiteitä, joita olemme saaneet lukea muun muassa Helsingin Sanomien mielipidepalstalta. Voimakas reaktio kertoo perheiden todellisesta hädästä. Syntyvyyden ollessa historiallisen alhaisella tasolla on ehdottoman väärää politiikkaa leikata lapsiperheiltä. Valtuusto käsittelee talousarviota 25.11., joten asiaan voidaan vielä vaikuttaa. Budjettisopu on toki tärkeä asia, mutta sen varjolla ei tule oikeuttaa vääriä päätöksiä.

Kokoomuksen on turha ihmetellä, miksi nuorten naisten keskuudessa kannatus laahaa, jos emme pysty puolustamaan perheitä ja perheiden oikeutta valinnanvapauteen. On vaikea ymmärtää, että kokoomus ajaa ideologisesti vanhempien paluuta töihin sen varjolla, että kaikkien 1-2 vuotiaiden väitetään hyötyvän varhaiskasvatuksesta. Tällainen totalitarismi on kaukana valinnanvapaudesta.

On myös muistettava, että päivähoitopaikka maksaa enemmän kuin kotihoito, joten todellista säästöä ei tällä tavoin saada aikaan. Laskelmat perustellaankin sillä, että lapsia Ilman Helsinki-lisääkin hoidetaan edelleen kotona, mutta euroja ja senttejä venyttäen. Säästökohteella otetaan kantaa myös siihen, että kotona tehtävää lastenkasvatustyötä ei arvosteta.

Lasten hoitaminen ei ole massatuotantoa. Lasten hyvä ja yksilöllinen hoito on sijoitus tulevaisuuteen. Parhaiten yksilöllinen hoito toteutuu, kun perheet saavat valita heille sopivan tavan oman pienokaisensa hoitoon. Pidetään siis kotihoidontuen kuntalisä Helsingissä ennallaan ja osoitetaan, että Helsinki on lapsiystävällinen kaupunki.

leilakaleva

Strategiajohtaja, diplomi-insinööri, reservin luutnantti ja asuntosijoittaja. Aktiivinen kuntapolitiikassa Helsingissä. www.leilakaleva.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu