Britannia poimii rusinat EU-pullasta – miksi emme me?

 

Helsingin
Sanomien (15.7.) mukaan Bri­tan­nia ir­ti­sa­nou­tuu 133:sta si­sä- ja oi­keus­asioi­den
alaan kuu­lu­vas­ta EU-sää­dök­ses­tä. Niis­tä tär­keim­piin, noin 35 sää­dök­seen,
Bri­tan­nia tosin ai­koo liit­tyä he­ti ta­kai­sin.

Tällaista
rusinoiden poimimista pullasta voi näköjään harjoittaa euron ulkopuolella oleva
suuri EU-maa. Suomelta ei taitaisi sama onnistua jo maan pienuuden takia.
Toisaalta nykyinen hallitus ja hallitsevat mielipiteenmuodostajat eivät varmasti
uskaltaisi ja haluaisi samaa ajatellakaan. Siitähän joutuisi huonoon huutoon EU-pöydissä.

Suomen
tavoitteenahan on edelleen mennä kaikkiin niihin pöytiin, joissa päätöksiä
tehdään. Oman edun tavoittelu Britannian tapaan merkitsisi edustajiemme syrjintää
ja syrjäyttämistä – niinhän päättäjämme pelkäävät. Pitää
toimia solidaarisesti, vaikka se tulisi kuinka hintoihinsa.

EU-maat
ovat kuitenkin niin erilaisia, että saman säännöksen soveltaminen kautta EU:n
merkitsee monesti sitä, että se on joillekin haitallinen. Otetaanpa esimerkki.
Kun Eesti sai unionin jäsenyyden, pelättiin viinarallia maittemme rajalla. Se
myöskin toteutui, ja siitä aiheutui monenlaista sosiaalista haittaa ja
taloudellisia menetyksiä Alkolle sekä samalla valtiontaloudelle. Olisi ollut
viisasta ja kohtuullista hakea poikkeusta alkoholin rajoittamattomaan tuontiin rajan yli.

Etelämpänä
Euroopassa on luonnollista ja normaalia noutaa naapurimaasta pakettiautolla koko
vuoden viinilasti. Mutta viini onkin siellä ruoka- ja nautiskelujuoma. Meillä
sen sijaan juodaan viinaa tositarkoituksella eli paljon kerralla. Se on
huumausaine, jolla moni pyrkii saamaan tajun kankaalle.

Kansojen
erilaiset tavat vaatisivat erilaisia säännöksiä. Suomalaisia ei ole saatu muutetuksi
punaviinin maistelijoiksi yrityksistä huolimatta. Liian monen on kaadettava
kurkkuunsa olutta ja viinaa kaksin käsin. Muitakin esimerkkejä meille vahingollisista säännöksistä varmasti löytyy.

0
Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu