EU-poliitikkojemme miljardisokeus

 

Silloin
kun Kreikkaan annettiin miljardi euroa ”lainaksi” vaikutti siltä,
että kyse oli joistakin pelimerkeistä. Vielä kevytmielisemmin on jaettu
vakuuksia muillekin kriisimaille jopa pitkälti yli kymmenen miljardia – todellinen
määrä oli eduskunnallekin epäselvä päätöstä tehtäessä. Ikään kuin kansanedustajilta
olisi rahan arvon taju kadonnut.

 

Kun
kotimaassa pitäisi säästää vaikkapa miljardi – leikkaamalla menoja ja
veronkorotuksin –
tiukkaa tekee. Päätöksiä ei vain tahdo hallitukselta syntyä. Vielä vaikeampaa
on säästää kolme miljardia, vaikkapa useille vuosille jaksottaen. Apuun
tarvittiin jopa oppositiota, vaikka tämä ele kuivui omaan mahdottomuuteensa. Nämä
miljardit ovat näköjään aivan eri valuuttaa kuin EU-miljardit, vaikka samasta
rahasta ja nimenomaan samoista maksajista, veronmaksajista, on kysymys.

 

Samanlainen rahasokeus iskee uhkapeluriin pelipöydässä, kun hän heittää pottiin yhä
suurempia summia, voittaakseen tappionsa takaisin. Viimein rahat loppuvat. EU:ssa
rahasokeus voi johtua siitä, että uskotellaan itselle ja äänestäjille
rahankäytön olevan sijoitus, josta saadaan jopa korkovoittoa! Näin järjetön
kommentti kuultiin suomalaisen poliitikon suusta Kreikan tuesta.

 

Toinen
syy voi olla se, että kun poliitikot ovat antaneet tukisitoumuksen, he saavat
olla vähän aikaa rauhassa. Poliitikon tulevaisuus ulottuu vain vaalikauden
loppuun. Kun totuus joskus valkenee, nykypoliitikko saattaa jo olla poissa
”vastuusta”. Sitä paitsi äänestäjien muisti on lyhyt.

 

EU
ja rahaliitto ovat edustajillemme niin pyhiä asioita, että vastaan ei
pullikoida. Sen sai kokea Jutta Urpilainen, joka puuhasi Kreikan saatavillemme
vakuudet. Hyvä, että sen jälkeen muiden maiden huippukokousedustajat vielä
kättelivät ja suostuivat samaan illallispöytään hänen kanssaan.

 

EU-poliitikkomme
pääsevät siis vähemmällä, kun eivät heittäydy hankaliksi eivätkä ajattele, että
maksun aika todennäköisesti tulee. Sitoumukset on kuitenkin hoidettava lisävelalla,
joka on joskus pulitettava takaisin korkoineen – ihan näillä tuskalla
ja vaivalla kokoon kerättävillä kotimiljardeilla.

0
Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu