Sananvapaus ja liika kiltteys

Yle Uutisten (9.1.) mukaan: "Suomeen on iskostunut vääränlainen kiltteys. Suomalaisilta piirtäjiltä puuttuu halu kommentoida yhteiskunnallisia asioita, sarjakuvaneuvos Juhani Tolvanen pahoittelee. Graafikko Ville Tietäväisen mielestä valtalehdiltä puuttuu rohkeus julkaista kipakoita kuvia, vaikka tekijät epäkohtia piirtäisivätkin."

Kiltteys tai suorastaan itsesensuuri näyttää toimivan varsin tehokkaasti meillä, mutta ajoittain myös muualla Euroopassa. Se edustaa tietenkin yhdeltä kannalta katsoen hienotunteisuutta, ja ainakin meillä se kohdistuu varsinkin vieraisiin uskontoihin ja oppeihin. Omia arvoja kyllä pilkataan aika ajoin estotta, esimerkiksi Jeesusta ja Mannerheimia, vaikka Jumalanpilkkapykäläkin on vielä voimassa.

Kiltteys ja hienotunteisuus johtavat toisaalta siihen, että häikäilemättömät tahot käyttävät sitä hyväkseen, ja tottuvat tietynlaiseen suojaan. Ja jos tästä kiltteydestä joskus poiketaan, niin kuin Ranskassa nyt tapahtui, reaktiot ovat äärimmäisen jyrkät. Siksi sananvapauden täysi käyttö edustaisi tietynlaista siedätyshoitoa.

Suomessa on aikaisemmin ollut myös kriittisiä julkaisuja aivan lähivuosikymmeninäkin. Esimerkiksi Pahkasika -niminen lehti mainosti linjaansa: "Ilmoita meille, mikä on sinulle pyhää. Pilkkaamme sitä ensi numerossa". Toinen esimerkki on Staffan Brunin teos "Ajatollah Veikko" (1995), joka kertoi dystopian islam-Suomesta ja -Euroopasta. On vaikea kuvitella tällaista kirjaa nykyiseen mielipideilmastoomme.

Pariisin iskun aiheuttamat ensireaktiot meillä ja muualla antavat ymmärtää, että sananvapaudesta halutaan pitää kiinni myös sellaisten aihepiirien osalta, jotka voivat loukata joitakin tahoja. Valitettavasti onkin niin, että jos aletaan asetella tabuja ja "kiltteysvaatimuksia", ollaan tiellä itsesensuuriin ja sensuuriin.

Ihmisillä on oltava uskonnonvapaus ja ideologian valitsemisen vapaus, mutta niitä ei pidä sekoittaa vapauteen olla näkemättä itseään loukkaavia tekstejä tai kuvia. Niihin on vain demokratiassa syytä tottua ja parkkiintua. Demokratian ei pidä alistua väkivallan uhan edessä.

 

 

 

 

 

 

0
Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu