Hallituksen olisi viiisasta torjua Fennovoiman ydinvoimalahanke

Fennovoiman ydinvoimalasuunnitelma näyttää toteutuvan, sillä viime hetken muutoksin hallituksen vaatima kotimaisuusaste 60 prosenttia ylitettiin reilusti. Silti hankkeessa on eräitä huolestuttavia piirteitä.

Aikaisemmassa vaiheessa näyteltiin farssi esittämällä  bulgarialainen pienyritys kotimaiseksi eli EU -omisteiseksi. Muodollisesti se oli sitä, mutta yhtiön pieni koko viittasi ulkopuoliseen rahoittajatahoon, jonka huhuttiin olevan venäläinen. Tämä sotku ei enää vaikuta nykyiseen tilanteeseen, joskin tietenkin hankkeen puuhamiehet siinä menettivät maineensa.

Sen sijaan nykyinen noin kolmasosan venäläisomistus on huolestuttava maamme energiavarmuuden kannalta. Samaan suuntaan vaikuttaa ydinpolttoaineen hankinta Venäjältä. Venäjän lähivuosien toiminta on osoittanut, että tarpeen tullen se ei epäröi panna "hanoja kiinni", jos poliittinen painostustarve sitä edellyttää. Kolmasosan omistusosuuden turvin Venäjä voi halutessaan vaatia osuuden sähköstä esimerkiksi silloin, kun Suomi sen kipeimmin tarvitsisi. Polttoaineen toimituksissa voi tulla yllättäviä vaikeuksia, jos on tarvetta painostaa maatamme. Tällaiseen silmukkaan ei ole viisasta pistää päätään, mutta niin vain hallitus näyttää nyt tekevän. Tämä on sitä hallitustemme sinisilmäistä "kukaan ei meitä uhkaa" -ajattelua.

Eräs asiantuntija on todennut, että maamme energiankulutus on laskemassa muun muassa pitkittyvän laman johdosta. Hänen johtopäätöksensä on, että tätä ydinvoimalaa ei edes tarvittaisi.

Jos  halutaan nähdä jotakin positiivista tässä hankkeessa, se voi edustaa venäläisten silmissä hyvää tahtoa meidän taholtamme nykyisessä pakotteiden sävyttämässä Euroopassa. Ainakin rakentamisvaiheen ajan Venäjällä olisi tietty motiivi olla maltillinen asevoimiensa esittelyssä rajojemme tuntumassa, joten hankkeella voisi olla tietty rauhoittava vaikutuksensa.

Pitkällä aikavälillä tällainen energiariippuvuuden lisääminen naapurimaasta ei kuitenkaan ole järkevää. Siksi hallituksen olisikin ollut viisainta ja varovaisinta olla myöntämättä lupaa hankkeelle. Olisimme voineet odottaa muutaman vuoden ja katsoa, mihin suuntaan tilanne kehittyy. Tarpeen vaatiessa voitaisiin sitten käynnistää hanke puhtaalta pöydältä omavaraisuuden merkeissä.

0
Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu