Kiukkua ja piittaamattomuutta kaduilla

Helsingissä bussinkuljettaja ajoi polkupyöräilijän kumoon, ja polkupyöräilijän muistoajossa syntyi kahakka bussinkuljettajan ja pyöräilijöiden kesken. Poliisi tutkii kumpaakin tapausta. Kadulla ei siis tyydytä pelkkään vihapuheeseen, vaan tehdään jopa ihmishenkiä vaarantavia tekoja.

Kurittomuus liikenteessä on viime vuosina lisääntynyt tasaisesti ja muuttunut yhä vaarallisemmaksi. Kaiken huippu on bussikuskien suorittamat hengenvaaralliset "näpäytykset" kurittomille polkupyöräilijöille. Ei ole harvinaista, että autoilija painaa kaasua, ehtiäkseen ennen suojatiellä vihreän valon turvin etenevää jalankulkijaa – sen sijaan että pysähtyisi.

Pyöräilijät ovat kieltämättä usein piittaamattomia autoista, jalankulkijoista, liikennevaloista ja jopa  omasta hengestään. Monesti olen nähnyt pyöräilijän vaihtavan kaistaa taakseen vilkaisematta ja merkkiä antamatta, jolloin takaa tulevan autoilijan pikainen jarrutus on pelastanut pyöräilijän. Polkupyöräilijät saattavat suhahtaa äänettömästi ohi jalkakäytävällä tai sen yhteydessä olevalla pyörätiellä – tietenkin turvallisesti kypärä päässä. Yksi tahaton horjahdus jalankulkijalta väärällä hetkellä, ja rumaa jälkeä tulee.

Oman lukunsa muodostavat piittaamattomat mopoautoilijat ja jalankulkijat. Näin äsken mopoauton köröttelevän kaikessa rauhassa silmin kantamattomiin ulottuvan autojonon kärjessä. Kun ihmettelin bussikuskille mopoautoilijan pelisilmän puutetta – miksei hän antanut tietä nopeammille – bussikuski totesi kitkerään sävyyn, että mopoilija kyllä tietää, että hänellä on oikeus…

Monilla jalankulkijoilla näyttää olevan suorastaan periaatteellinen oikeus kävellä päin punaisia valoja. Ajoneuvoista ja valoista piittaamatta he ylittävät kadun heti kun kohdalle sattuvat. Eräskin nuorukainen heti ylitettyään suojatien punaisia valoja päin seisahtui jalkakäytävälle odottamaan bussia, jota ei ollut vielä näkyvissäkään – mutta heti vain piti päästä yli.

Kaikesta tästä huolimatta on syytä muistaa, että vaikka toinen osapuoli tekee virheen, päälleajo-oikeutta ei ole, eikä myöskään oikeutta "näpäyttää" toista vaikkapa kiilaamalla hänen polkupyöränsä kadun reunaan.

Mistä se johtuu, että kun menet johonkin muuhun länsimaahan, kaikki muuttuu täysin? Niin autoilijat ja pyöräilijät kuin jalankulkijatkin antavat toisilleen tietä, ja liikenne sujuu leppoisan yhteispelin merkeissä. Mikä meidät suomalaiset tekee niin jääräpäisiksi junteiksi, että omista oikeuksista ja "oikeuksista" pidetään kiinni toisen osapuolen – tai oman – terveyden tai jopa hengen riskillä?

 

0
Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu