Tarvitaanko työelämässä veemäisiä naisjohtajia?

Professori Alf Rehn letkauttaa Kauppalehdessä (27.1.), että työelämä kaipaa enemmän "veemäisiä" naisjohtajia. Hesarin päätoimittaja Päivi Anttikoski ihmettelee, miksi tällaisille kommenteille hurrataan (4.2.). Hän kirjoittaa, että suomalaisessa työelämässä on valtava määrä kilttejä tyttöjä, jotka ovat loistavia vastuunkantajia ja hyviä johtajia – ja on loukkaus heitä kohtaan sanoa, että kiltteydellä ei pärjää. Mitä enemmän työpaikoilla on kiltteyttä, sitä enemmän meillä on  parempia johtajia, mukavampia työpaikkoja ja onnellisempia perheitä, arvelee päätoimittaja.

Alf Rehnin ehdotus on tietenkin populistinen heitto, melkeinpä vitsi, jota ei pidä ottaa vakavasti. Kyseinen alatyylinen sana tarkoittaa ikävää, teräväkielistä ihmistyyppiä. Sellaisen kanssa ei varmasti kukaan haluaisi työskennellä, eikä tällainen johtaja olisi myöskään yritykselle eduksi – olipa hän nainen tai mies. Hän johtaisi pelolla ja ivalla, ja pian olisi koko organisaation sekaisin.

Kiltteys on tietysti parempi kuin Alf Rehnin esiin heittämä vaihtoehto, mutta totuus onkin jossakin näiden välissä. Kiltistä johtajasta syntyy auttamatta pehmeän yksilön kuva. Kiltti ihminen mielletään nössöksi, joka ei osaa sanoa kovia sanoja silloin kun niitä tarvitaan. Sellaisen yli ajetaan mennen tullen.

Pystyykö kiltti johtaja olemaan tarvittaessa jämäkkä ja tekemään myös kovia päätöksiä, jotka eivät näytä henkilökunnan mielestä lainkaan kilteiltä? Jos pystyy, "kiltti johtaja" ei ole onnistunut termi kuvaamaan tällaista johtajaa, jolla on kiltteyden lisäksi myös rautainen puolensa.

Loppujen lopuksi hyvän naisjohtajan kriteerit lienevät samat kuin hyvän miesjohtajankin. Niihin kuuluvat muun muassa hyvät ihmissuhdetaidot ja kyky hahmottaa ja ottaa huomioon tasapainoisella tavalla sekä yrityksen että henkilökunnan etu. Lisäksi tarvitaan juuri kykyä terästäytyä tilanteen vaatiessa koviinkin päätöksiin, mutta niin inhimillisellä tavalla ja tasapuolisesti kuin mahdollista.

 

 

 

 

0
Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu