Pitäisikö veronkierron olla suojeltava kilpailuetu?

EU-maiden valtiovarainministerit ovat päässeet alustavaan sopuun veronkierron vastaisesta direktiivistä. Monikansalliset yritykset ovat voineet jättää lähes kaikki veronsa maksamatta keplottelemalla esimerkiksi laskennallisilla korkovähennyksillä yrityksen eri maissa sijaitsevien yksiköiden kesken.

EU:n arvioidaan menettävän näin joka vuosi 70 miljardin euron verotulot. Direktiivi tulee voimaan, jos mikään jäsenvaltio  ei sitä vastusta. Belgia ja Tsekki ovat vastustaneet direktiiviä  ja vaativat lisää harkinta-aikaa. Huonolta siis näyttää. Direktiiviä on jo vesitetty keskeisiltä osin.

Yritysten etujärjestö BusinessEuropen mukaan direktiivi voi nostaa yritysveroja ja asettaa EU-maat kilpailullisesti epäsuotuisaan asemaan muiden maiden yrityksiin nähden.

Kannanotto ei ole erityisen nerokas. Luonnollisesti yritysverotus nousee, jos veronkiertoa onnistutaan hillitsemään. Sehän on direktiivin nimenomainen tarkoitus.

Veronkierron lopettaminen poistaa myös sen asiattoman "kilpailullisesti suotuisan" veroedun,  joka veronkiertäjillä on tähän asti ollut vastuunsa tunteviin yrityksiin nähden.

Tästä muutoksesta murehtiminen on suunnilleen yhtä mielekästä kuin rötöksestä kiinni jääneen valitus, että hän joutuu nyt epäsuotuisampaan asemaan kuin ne alan miehet, jotka eivät ole jääneet kiinni.

Yritystoiminnan eettisen tason perään haikailevat voivat pohdiskella sitä, että nykyisin veronkierto tulkitaan saavutetuksi eduksi jopa järjestötasolla. Veronkierto on menettely, jolla verovelvollinen keplottelee itsensä vapaaksi kansalaisille ja yrityksille säädetystä velvollisuudesta osaltaan huolehtia valtion menoista. Valtion tarjoama infrastruktuuri ja muut edut kyllä vapaamatkustajille kelpaavat.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

0
Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu