Pimeää työvoimaa Brysselin simpukkaravintoloissa

Hesarin mielipidesivulla (18.4.) eräs nimimerkkikirjoittaja arvostelee  – aivan oikein – brysseliläisiä ravintolatyönantajia. Nämä pitävät maahanmuuttajia töissä muutaman euron tuntipalkalla ja teettävät näillä epäinhimillisen pitkiä työpäiviä. Mitään lomia ei tunneta. Tämä luo työntekijöissä ymmärrettävää katkeruutta, ja näin muodostuu kasvualusta terrorismille.

Kirjoittaja varoittaa suomalaisia vastaavasta ilmiöstä. Tähän ongelmaan viranomaisten on syytä puuttua niin Brysselissä kuin Suomessakin.

On kuitenkin myös muistettava, että osa kyseisistä hyväksikäytetyistä henkilöistä on laittomasti maassa. Heillä ei siis ole mahdollisuuksia vedota viranomaisiin, koska heidät palautettaisiin kotimaahan.

Kirjoittaja puhuu maahan muuttaneiden työntekijöiden unelmista, jotka koskevat eurooppalaisia oikeusvaltioita ja niiden tarjoamia työpaikkoja. Unelmia saa ja täytyy ihmisillä tietysti olla, mutta toisaalta on muistettava, että Euroopan resurssit ovat rajalliset, jos ajatellaan niitä satoja miljoonia ihmisiä, joiden unelmat  maanosaamme kohdistuvat.

Juuri siksi maahantulolle on säännöt, joita on noudatettava. Lakien mukaan on toimittava kaikissa tilanteissa, ei poimien rusinat pullasta. Siten laittomasti maassa olevat ihmiset on palautettava kotimaihinsa, sillä heidän osaltaan maahantulon kriteerit eivät ole toteutuneet.

Kirjoittaja viittasi Brysselin tapauksista puhuessaan Suomen ammattiyhdistysliikkeen käymiin taisteluihin, joilla maamme työehdot ja olot saatiin aikojen kuluessa inhimilliselle kannalle. Esimerkki ontuu laittomasti maassa olevien osalta, sillä ammattiyhdistysliikkeen perustivat ja sitä kehittivät lailliset Suomen kansalaiset. Kansalaisilla ja oleskeluluvan saaneilla on oikeuksia, joita muilla ei ole.

Kaikilla ovat ihmisoikeudet, mutta niiden perusteella ei voida vaatia maan kansalaisille kuuluvia oikeuksia laittomasti maassa oleskeleville. Muinaispohjoismaisen sanonnan mukaan "lailla on maata rakennettava". Tämän ei soisi unohtuvan tänäkään päivänä, vaikka se tuntuu olevan outo ajatus jopa joillekin papeille ja piispoille.

 

0
Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu