Turun puukotukset: järjestelmä provosoi kostotoimenpiteisiin

Marokon turvallisuuspalvelun johtaja arvelee, että Turun sarjapuukottaja saattoi teollaan kostaa saamansa kielteisen turvapaikkapäätöksen (IS 18.9.). Tämä ei ole kovin omaperäinen ajatus – pikemminkin itsestäänselvyys.

Tekijällä oli todennäköisesti tämän lisäksi muitakin motiiveja: julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan jihadistinen terrorismi on toinen varteenotettava selitys. Jihadismi tarjoaakin kostoa hautovalle "kunniallisen" ja ylevän motiivin: katkera yksilö ei olekaan enää yksin, vaan hän on nyt jäsen suuressa joukossa, jolla on Tehtävä.

Miten vastaavanlaiset teot voitaisiin ehkäistä? Tässä yhteydessä kriittinen katse suuntautuu erityisesti maamme hallitukseen ja turvallisuusviranomaisiin – poliisi toki toimi kentällä kiitettävästi. Turvapaikkapäätösten pitkät käsittelyajat luovat pohjan kielteisen ratkaisun saaneiden katkeruudelle ja epätoivolle, ja heidän jättämisensä maahan pitkäksikin ajaksi vaille valvontaa tarjoaa mahdollisuuden katkeruuden kostamiseen yhteiskunnalle.

Oikeudenmukaisuuteen tähtäävä järjestelmä voikin kääntyä käytännössä irvikuvakseen. Kun turvapaikanhakija nauttii pitkän ajan hyvinvointivaltion ihanuudesta, sen päättyminen luo pohjan syvälle katkeruudelle, joka voi aiheuttaa kiusauksen ryhtyä kostotoimenpiteisiin. Hyvää tarkoittava järjestelmä toimii siis tällaisissa tapauksissa tahtomattaan suorastaan sadistisesti.

Korjaavat toimenpiteet ovat melko itsestään selviä: lisää resursseja turvapaikkahakemusten käsittelyyn ja tehokkaampi kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistuminen. Lisäksi, turvallisista maista tulevat on pyrittävä tunnistamaan tehokkaasti ja palauttamaan jo rajalta.

Schengenin pyhää lehmää on EU:ssa tartuttava sarvista. Turun murhiin sittemmin syyllistyneen marokkolaisen turistimatkailu EU-maasta toiseen hakee vertaistaan turvallisuuspoliittisten laiminlyöntien historiassa. Myös jihadistisen sanoman levittämiseen maassamme on pyrittävä puuttumaan.

Helpommin sanottu kuin tehty. Nämä ajatukset eivät ole uusia, mutta ne ovat kaikuneet kuuroille korville. Onko niin, että äärimmäisen kriittisesti maahanmuuttoon suhtautuvat ovat pilanneet "rajat kiinni" -vaatimuksillaan asiallisen keskustelun ja toimenpiteiden mahdollisuudet? Useimmat poliitikot ja tavalliset kansalaiset karttavat asian käsittelyä, sillä he eivät halua tulla leimatuiksi "äärioikeistolaisiksi" tai "rasisteiksi" – nämä leimakirveet kun heilahtavat nyky-Suomessa kovin herkästi.

Mistä siis löytyisi tolkun poliitikkoja, jotka uskaltaisivat ryhtyä tosissaan ratkaisemaan tätä yhteiskunnallista pattitilannetta? Myös median olisi uskallettava katsoa koko totuutta silmästä silmään.

 

 

 

 

 

 

0
Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu