Mallioppilas Suomi sai suunsa auki EU:ssa

Suomi ja seitsemän muuta EU-maata heittävät kapuloita komission ja Ranskan rattaisiin: Ei tulonsiirtoja EU-maiden välille  ja enemmän vastuuta jäsenmaille (Yle.fi 6.3.). Suomen, Ruotsin, Tanskan, Viron, Latvian, Liettuan, Irlannin ja Hollannin valtiovarainministerit julkaisivat kantansa EU:n talous- ja rahaliiton uudistamiseen.

Kahdeksikon mukaan euroalueen suunnittelutyössä pitää keskittyä olennaiseen ja unohtaa kaavailut esimerkiksi yhteisestä valtiovarainministeristä. Jäsenmaiden on vastattava omasta taloudestaan, kun esimerkiksi komissio on esittänyt jäsenmaiden yhteisvastuun lisäämistä.

On ilahduttavaa, että aikaisemmin lähinnä mallioppilaana profiloitunut maamme on nyt ilmaissut oman, komission tahdosta poikkeavan kantansa EU:n kehittämisestä. Pienten maitten ääni voi tosin hukkua isoisten vastalauseisiin tai hiljaiseen ylenkatseeseen – vaikka Petteri Orpo korostaakin julkilausuman merkitystä.

Varovaisemmat voivat olla sitä mieltä, että ei olisi kannattanut mennä ärsyttämään isoja jäsenmaita. Kosto kyllä tulisi muodossa tai toisessa. Julkilausuma on kyllä laadittu varsin diplomaattisin sanakääntein, mutta sen piikkejä ei mikään retoriikka peitä.

Mitä Suomi on hyötynyt tähän mennessä päännyökytyksestä mallioppilaan roolissa – esimerkiksi kiintiöpakolaisten täysimääräisestä vastaanottamisesta, kun muut maat ovat olleet vastahakoisia? Ei nähdäkseni mitään. Aina samaa mieltä oleva pikkuvaltio sulautuu helposti tapettiin ja unohtuu, koska sitä ei tarvitse ottaa huomioon. 

Orpo saattaa siis olla oikeassa korostaessaan julkilausuman merkitystä. Jäsenvaltioista neljäsosan yhteinen näkemys voi parhaimmillaan saada Saksan ja Ranskan ainakin harkitsemaan uudelleen yhteisvastuuta ja EU:n tiivistämistä koskevia kantojaan – voivathan ne tarvita näiden maiden tukea jossakin muussa asiassa.

Tunnetusti erityisesti Ranska on ollut halukas puolustamaan taloutensa huonosti hoitaneiden Välimeren maiden etuja. Kreikan taloskupru on muun muassa meillä edelleen hyvässä muistissa. Silloin pelastettiin muiden rahoilla Kreikka – sekä Saksan ja Ranskan pankit. Saksassa kuitenkin uusi hallitus näyttää olevan lähestymässä Ranskan näkemyksiä.

Nyt tapahtunut kahdeksikon ulostulo saa toivottavasti jatkoa. Jos näin tapahtuu, taloudeltaan suurilla jäsenmailla on yhä enemmän syytä ottaa huomioon pienempien valtioiden näkemykset ja hillitä komission valtapyrkimyksiä. Se merkitsisi edistystä jäsenmaademokratialle ja takaiskua eurobyrokratialle.

Nähtäväksi jää, mitä brexit vaikuttaa tähän kuvioon. Suomi menetti Britanniassa hyvän liittolaisen. Jos kahdeksikko löytää toisensa jatkossakin, se voi korvata jossakin määrin tätä tappiota.

 

0
Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu