Ajautuuko Yhdysvallat Trumpin myötä suureen kouristukseen?

Trumpin ja Putinin tapaaminen paljasti Yhdysvaltojen poliittiseen luisuun viittaavia tosiasioita, kirjoittaa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola (IS 23.7.).  Yhdysvalloissa ja  myös monin paikoin Euroopassa yhteiskunnalliset sidokset ovat alkaneet pettää ja kansa jakaantuu. Jakautumisen etenemisessä on Aaltolan mukaan ylitetty piste, jolloin sisäiset poliittiset vastustajat alkavat näyttää uhkaavammilta kuin aikaisemmin vihollisina pidetyt ulkoiset tahot – kuten Venäjä.

Aaltola näkee Yhdysvalloissa lähestyvän suuren "kouristuksen" merkkejä. Kansalaisia ei enää sido yhteen jaettu ystävyys, vaan jaettu inho toisia kohtaan. Kun Trump totesi Helsingissä Yhdysvaltojen oikeusministeriön ja tiedusteluviranomaisten tutkimusten olevan vähemmän luotettavia kuin Putinin sanojen, USA:ssa räjähti.

Ihmiset olivat tyrmistyneitä presidentistään. Oikeammin heidän olisi Aaltolan mukaan pitänyt surra USA:n yhteishengen rappeutumista. Se on jäänyt kasvavien sisäisten kiistojen vangiksi. Ison kouristuksen merkit ovatkin hänen mielestään ilmassa.

Kovaa tekstiä ohjelmajohtajalta. On kyllä aikaisemminkin puhuttu Yhdysvaltojen kansan jakaantumisesta, ja myös Euroopan maiden, jopa Suomen,  mutta tuskin näin dramaattisesti ja piruja seinälle maalailleen kuin Aaltola tekee. Tähän huolestuttavaan kehityskulkuun kietoutuvat puheet totuuden ja faktojen jälkeisestä ajasta. Totuus ja tutkimustulokset on leimattu mielipiteiksi. Sitä on nyt liikkeellä: jopa Suomen hallitus on kaiken maailman dosenttipuheiden siivittämänä ilmoittautunut joukkoon sivuuttamalla monesti tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden perustellut näkemykset. Poliittinen tarkoituksenmukaisuus ja ideologia ratkaisevat.  

Valtionjohto- ja hallinto ovat kieltämättä rapautuneet monessa demokratiana pidettävässäkin maassa. Mutta onko seurauksena "suuri luisu" ja "kouristus", esimerkiksi Yhdysvalloissa? Republikaanit ja demokraatit ovat kyllä kaivautuneet syvälle taisteluhautoihinsa, eikä neuvotteluhalukkuutta näyttäisi juuri olevan.

Ratkaisun avaimet ovat ainakin yhdessä suhteessa republikaaneilla. Kuinka kauan he sietävät vaarallisesti tempoilevaa presidenttiään? Helsingin kokouksen aiheuttaman sokin jälkeen hänen kannatuksensa vaikuttaa kuitenkin olevan ennallaan (HS.fi 23.7.). Nykyisessä  ilmapirissä suurisuinen ja itsevarma johtaja saa omiltaan edelleen kannatusta. Republikaaniedustajia huolestuttavat myös loppuvuoden vaalit:  veneen keikuttelu voisi vaarantaa uudelleenvalinnan, mikä on jokaisen poliitikon ykköstavoite.

Vaikea sanoa, miten tulee käymään. Tilanne elää koko ajan – ei vähiten Trumpin arvaamattomuuden ja kriisihakuisuuden johdosta. Hänessä on nähty sovittelunhalua ja hyväntahtoisuutta tähän mennessä ainoastaan Putinin seurassa. Mitä vain voi tapahtua ja milloin tahansa. Todennäköisesti ei kuitenkaan mennä sovittelevampaan suuntaan, vaan uusiin kriiseihin. Suhteet Iraniin on yksi huolestuttava esimerkki.

 

0
Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu