Niinistelijät, mielensäpahoittajat ja muut

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen ja vihreiden kansanedustaja, entinen puheenjohtaja Ville Niinistö ovat ajautuneet Twitterissä napit vastakkain siitä, missä yhteydessä ”jeesustelu”-termiä voi käyttää ja voiko sitä ylipäätään käyttää.  Piispan mielestä on sivistymätöntä puhua "jeesustelusta" kaksinaismoralismin synonyyminä. Niinistön mielestä sanaa voi käyttää, kun puhutaan itseään hurskaampana esiintymisestä ja itsensä ylentämisestä (IL 4.11.). Sivistyneisyyden vaatimus voi olla poliitikon kohdalla hiukan liian tiukka…

Me elämme eräänlaista mielensäpahoittajien luvattua aikaa, sillä kovin mielellään puututaan  sellaisiin sanontoihin ja sanoihin, jotka ennen olivat aivan jokapäiväistä leipää. Varotaan, ettei joku vain missään tapauksessa pahoittaisi mieltänsä. Vihainen ei tietenkään saa enää olla muuta kuin riittävän suurta kotimaista junttien enemmistöä kohtaan.

Mutta jospa unohdetaan hetkeksi mielensäpahoittajat ja laajennetaan hiukan tätä nimittelykäytäntöä eli harrastetaan niinistelyä. Vanhan presidentin oppien soveltamista nykyhetkessä voisi sanoa kekkosteluksi. Väyrystelyhän on jo tuttua toimintaa vuosien takaa. Neuvostoajan juoksuhautoihin jääminen on selvää neuvostelua tai marksistelua – leninistelykin kävisi.

"Kepu pettää aina" -tyylinen politiikka on tietenkin kepustelua. Ja kokoomuksen talouselämää myötäilevä politiikka vaikkapa sote-kuvioissa lähinnä rahastelua. Demarit sen sijaan haksahtavat mieluusti ainakin laulutuulelle tultuaan köyhistelyyn ja nälistelyyn, jos myöskin punasteluun.

Nykyhallituksen tyylinen yritys- ja insinöörimäinen johtaminen on selvää sipistelyä. Ville Niinistön oma puolue harrastaa mieluusti vihristelyä  ja luonnostelua. Poliittisesta värikentästä löytyy myös persustelua ja sinistelyä.

Jos mennään merta edemmäs kalaan, löydetään merkkejä trumpistelusta, joka on vahvasti sukua valehtelulle ja sen-itsensäpuhumiselle. Lähiulkomailla harjoitetaan putistelua ja toisessa ilmansuunnassa svetistelyä. Ikävä kyllä kaikille Euroopan maille nykyinen eustelu ei riitä, vaan ollaan menossa breksistelyyn.

Kyllä maailmaan sanoja riittää – suuriakin. Ne eivät tunnetusti suuta halkaise.

 

0
Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu