Aina ei ole välttämättä kyse rasismista, vaikka siltä näyttäisi

Yle.fi (11.8.) viittaa Helsingin Sanomien uutiseen, jonka mukaan HS:ien gallup kertoo, että 49 prosenttia suomalaisista ei pidä rasismia missään tapauksessa hyväksyttävänä. 46 prosenttia vastanneista arvelee, että Suomessa ilmenee melko paljon rasismia ja 25 prosenttia on sitä mieltä, että meillä ei juurikaan esiinny rasismia.

Vastaajilta kysyttiin myös mielipidettä väitteeseen, jonka mukaan on epäselvää, mitä rasismilla tarkoitetaan. 37 prosenttia oli osittain samaa mieltä, 17 prosenttia täysin samaa mieltä ja 14 prosenttia oli täysin eri mieltä.

Rasismi ei tietenkään ole missään määrin hyväksyttävää. Epäselvyyttä rasismin määritelmästä kylläkin selvästi vallitsee. Juuri se aiheuttaa erilaisia näkemyksiä muun muassa siitä, kuinka yleistä rasismi on.

 Rasismi tarkoittaa jonkin ihmisryhmän tai siihen kuuluvan henkilön pitämistä muita huonompana esimerkiksi etnisen alkuperän, kansalaisuuden, äidinkielen tai uskonnon perusteella.

Käytännössä kuitenkin esiintyy usein tilanteita, jossa esimerkiksi puutteellisen kielitaidon tai vajavaisen kulttuurin tuntemuksen johdosta henkilö on maan kantaväestöön kuuluvia huonommassa asemassa työmarkkinoilla.

Syynä ei siis tällöin ole henkilön rotu vaan se, että hän ei ole kelpoinen tiettyyn työtehtävään. On huomattava, että maassamme on n. 264 000 työtöntä, ja suurin osa heistä lienee kantasuomalaisia. Kaikki kantasuomalaisetkaan eivät siis saa työpaikkaa.

On tietenkin ymmärrettävää, että maahanmuuttaja arvelee joutuneensa syrjinnän kohteeksi, jos hän ei saa töitä. Kyse voi kuitenkin olla vain siitä, että työnantaja tavoittelee parasta mahdollista katetta maksamilleen palkkarahoille. Puutteellinen kielitaito yleensä haittaa työtehtävien täysipainoista hoitamista.

Silloin kun jokin muu syy ja rotu yhdistyvät tällä tavalla, on vaikea todistaa, ettei kysymyksessä ole syrjintä. Toki saattaa olla kysymys molemmista.

Joissakin uskonnoissa ja kulttuureissa kohdellaan naisia alempiarvoisina kuin miehiä. Tällaista länsimaisesta kulttuurista poikkeavaa käyttäytymistä arvosteltaessa ei mielestäni syyllistytä rasismiin. Kyse on suomalaisesta näkökulmasta katsoen hyväksyttävästä kritiikistä, jolla pyritään poistamaan yhden ihmisryhmän syrjintä.

Näyttää siis siltä, että rasismia on joskus vaikea tunnistaa. Siitä ei ole välttämättä kysymys aina, kun maahanmuuttajataustainen henkilö joutuu vaikeuksiin arjen vuorovaikutustilanteissa. Tietenkin useimmiten rasismi on selvästi tunnistettavissa.

Voidaankin sanoa, että maahanmuuttajan eräs merkittävä keino välttää hankalia tilanteita ja jopa rasismia on suomen tai ruotsin kielen opetteleminen, ja itse asiassa tehokas kotoutuminen uuteen kotimaahan.

Se merkitsee paitsi kielitaidon hankkimista, myös paikallisen kulttuurin ja siihen liittyvien tapojen opettelemista. Se ei kuitenkaan tarkoita oman kielen  ja kulttuurin hylkäämistä – ihminen voi elää monikulttuurisesti.

Vaikka seuraavaa kansanviisautta on usein pidetty tylynä eväänä tulijoille, siihen kätkeytyy viisas ohje: ’Maassa maan tavalla…’. Tämän ohjeen noudattaminen helpottaa elämää ja sopeutumista.