”Avokonttorikoulut” ovat järjettömiä oppimisen kannalta

Maassamme on kritisoitu jo pitkään ideaa koulujen avoimista oppimistiloista. Helsingin Sanomat (17.11.) ottaa esille esimerkin Jakomäessä sijaitsevan koulun avokonttorimaisten tilojen suunnittelusta.

Helsingin opetusväki oli vuonna 2017 mukana hyväksymässä koulua, jossa ei ole omia luokkahuoneita, eikä paljonkaan seiniä. Seinättömyys nähtiin suunnitelmassa ”mahdollisuutena nähdä ja tulla nähdyksi”.

Kilpailun voittanutta ehdotusta kehuttiin siitä, että suunnitelman ”tilallinen luonne oli elämyksellistä”.

Mikä arvo ”näkemisellä ja nähdyksi tulemisella” on koulutiloissa, ja mihin tarvitaan ”elämyksellisiä tiloja”? Näyttää siltä, että uuden kehittämisen huumassa on kokonaan unohdettu koulun perustehtävä: oppiminen ja sen mahdolliseksi tekevä opetus.

HS:n kirjoituksen mukaan sittemmin on selvinnyt, että koulunkäynti seinättömissä tai läpinäkyvissä tiloissa on metelin ja häiriötekijöiden vuoksi vaikeaa. Nyt koulun avoimiin tiloihin rakennetaankin lähes miljoonalla eurolla uusia seiniä.

Päätöstä tekemässä ollut apulaispormestari myöntää HS:ien haastattelussa, että suunnitelman taustalla oli ”ajan henki”.

Ajan hengen seuraamisen sijaan olisikin pitänyt käyttää tervettä järkeä. Jokaisen  ajattelevan ihmisen luulisi tajuavan, että tällaiset seinättömät yhteiset löhöämistilat ovat myrkkyä oppimiselle. Oppiminen edellyttää rauhallista ympäristöä, jossa oppilaat voivat keskittyä opetuksen seuraamiseen ja siihen liittyvien tehtävien tekemiseen. Avoimissa tiloissa tullaan ja mennään esteettömästi – ja häiriöt ovat jatkuvia.

Oppilaat haluavatkin tutkimusten mukaan oman luokan ja oman pulpetin. Oppilaita ja opettajia ei kuitenkaan tätä suunnitelmaa tehtäessä ja toteutettaessa kuunneltu. Suunnittelijat kuvittelevat tietävänsä tilojen tulevia käyttäjiä paremmin, mitä niiltä vaaditaan.

Tämä on valaiseva esimerkki siitä, miten jonkin epämääräisen ”ajan hengen” eli ideologian seuraaminen johtaa siihen, että järki karkaa ulos ikkunasta.