Hallitus varjelee reviiriään kriisitilanteen vallitessa

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ehdotti hallitukselle kriisiryhmän perustamista koronavirusepidemian johdosta. Hän kutsui sitä hiukan epäonnistuneella nimellä ”nyrkki”. Kriisiryhmän tehtävänä olisi ongelmien kartoittaminen, tiedon hankinta, julkisen ja yksityisen osaamisen kerääminen ja tilannekuvan esittely sekä toimenpide-ehdotukset hallitukselle. Hallitus hylkäsi esityksen.

Sanna Marinin ja hallituksen näkemyksen mukaan kriisitilanteessa ei pidä lähteä perustamaan ylimääräisiä uusia komentokeskuksia. Nykyinen malli on hallituksen mielestä vastuiltaan selkeä, mutta kriisiryhmän perustamisen jälkeen vastuusuhteet eivät olisi yhtä selkeitä. Eräät hallituspuolue keskustan kansanedustajat ovat jo jonkin aikaa ajaneet uuden johtoryhmän perustamista (HS 31.3.).

Luulisi kuitenkin asiantuntijoista koostuvan ryhmän tuottaman informaation kelpaavan hallitukselle, joka on selvästi hyvin kokematon. Se ei ole ollut varsinkaan koronakriisin alkuvaiheissa tilanteen tasalla, vaan viivytteli ja seurasi tilannetta passiivisena. Eräs selvä virhe oli ulkomailta kriisialueilta palaavien suomalaisten valvonnan laiminlyönti ja näiden päästäminen hajaantumaan maahan ilman ohjeistusta, puhumattakaan karanteenista.

Mitä tulee hallituksen viittaamiin vastuusuhteisiin, neuvoa antavan ryhmän asema olisi vastuumielessä ja muutoinkin aivan selvä. Se tarjoaisi informaatiota hallitukselle, ja hallitus ottaisi tai jättäisi harkintansa mukaan – ja vastaisi päätöksistä ja niiden seurauksista. Näyttää siltä, että Marin ei halua reviiriinsä minkäänlaista, edes näennäistä, kilpailijaa.

Helsingin Sanomien käsityksen mukaan presidentin ehdotus saattaa herättää epäilyksen, onko tasavallan presidentti toiminut asianmukaisesti, ja se kysyykin kolmen yliopistotutkijan mielipidettä. Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hiden ja Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salminen eivät näe presidentin toiminnassa oikeudellista ongelmaa (HS 31.3.).

Sen sijaan kolmas haastateltu politiikan tutkija Johanna Vuorelma Tampereen yliopistosta kiinnittää huomiota siihen, että ”Niinistön  esittämällä ”nyrkillä” olisi huomattavaa epämuodollista valtaa, ja pelkästään ongelmien kartoittaminen on politiikassa vallankäyttöä. Tällainen ryhmä siis rajaisi, mitä vaihtoehtoja ylipäätään lähdettäisiin hakemaan. Pitäisi olla todella voimakas hallitus, jotta se valitsisi toimenpiteitä ryhmän valitsemien vaihtoehtojen ulkopuolelta”.

Hallitus on siis tutkija Vuorelman käsityksen mukaan niin heikko, että se ei uskalla ottaa vastaan neuvoja asiantuntijoilta, kun se pelkää niiden vaikuttavan päätöksentekoon. Tämä on omituinen ajatus, sillä asiantuntijoiden parhaiden ehdotusten on tarkoituskin – hallituksen niin tahtoessa – vaikuttaa päätöksen sisältöön. Päätösvaltaa vailla olevan ryhmän suorittama kartoitus- ja valmistelutyö ei siis merkitse vallankäyttöä, sillä valta on aina vain päätösvallan omaavilla.

Vuorelman lausunnosta saa  myös sen käsityksen, että hallitus ei hänen mielestään pystyisi tuomaan harkittaviksi muita vaihtoehtoja, kuin asiantuntijaryhmän tarjoamia. Miten paljon se keksii vaihtoehtoja ilman asiantuntijaryhmää? Tutkijan usko hallituksen kykyyn toimia yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa ei vaikuta kovin vahvalta.

Kun hallitus hylkäsi asiantuntijaraadin perustamisen, kansalaisten etu ja terveys näyttivät valitettavasti jäävän sivurooliin, ja poliittinen reviiriajattelu sekä oman aseman varjelu kaappasivat etusijan. Tämä ei anna kovin mairittelevaa kuvaa hallituksen toiminnasta maan ollessa vakavassa terveyskriisissä.

 

+4
Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu