Jo yllättävän varhain pohdittiin ilmaston lämpenemistä

Ei mitään uutta auringon alla. Tätä sanontaa vahvistavaan esimerkkiluetteloon voidaan lisätä havainnot ilmaston lämpenemisestä. Luultavasti valtaosa ihmisistä arvelee, että tämä on viime vuosien, korkeintaan tämän vuosikymmenen mielenkiinnon- ja puheenaihe.

Näin minäkin kuvittelin, kunnes luin tekstin Turun Wiikko-Sanomien artikkelista tammikuulta 1824 (Lehto & Elo, 2019, 97-98). Sen mukaan vanhempi väki todisteli havaintojensa pohjalta, että aikaisemmat talvet olivat olleet silloisia kylmempiä ja he viittasivat myös historiatietoihin:

”Ja wanhoista historia-kirjoista nähdään että Turussa ennen taittiin useimmin jäätä myöten waeltaa Ruotsiin ja erinomaitten pawilaisuuden aikana on näillä mailla ollut sangen kylmiä talwia, nimittäin kulloin niinkin kowia että jäätä myöten on taittu poikki lawean meren kulkea Ruotsista ja Suomesta Saksan ja Kuurun maillen suorastansa”.

Kovia ovat siis aikaisemmat talvet olleet jo ennen mainitun artikkelin ilmestymistäkin, erityisesti ”paavilaisuuden” aikoina – ensimmäinen katolinen Turun piispa muuten asetettiin istuimelleen vuonna 1134 (Wikipedia). Ja mikä onkaan ero jäiden esiintymisessä meidän aikaamme verrattuna!

Omankin kokemukseni perusteella voin todeta jäällä kulkemisen saaristossa käyneen jään vähäisyyden takia hankalammaksi vuosi vuodelta – jos se enää niin välttämätöntä olisikaan lossi- ja yhteysalusliikenteen kehittymisen vuoksi.

Mutta olisiko voinut arvata, että jo 1800-luvun alkupuolella maassamme oli ilmaston lämpenemisestä kiinnostuneita ihmisiä – voinee melkein sanoa, ilmastoahdistuksen esi-isiä. Artikkelin kirjoittaja ei kuitenkaan jaa heidän nykyisin niin ajankohtaisia ajatuksiaan:

”Muutamat owat luulleet talvien tulleen meidän aikoina lämpöisimmiksi siitä syystä, että meidän maamme owat tulleet enemmän wiljellyiksi, isot metsät poishakatuiksi, korwet ja suot kuiwatuiksi, ja niin edespäin, jonka kautta maa on, heidän luultensa, muuttunut lämpöisemmäksi. Joku on myös uskonut, että jäävuoret jäämeressä Euroopan pohjais puolella owat sulaneet wähemmiksi ja että myös sen kautta talwet owat tulleet wähemmän kylmiksi.”

Nämä ihmiset olivat siis oikeilla jäljillä, vaikka he puhuivatkin maan ja talvien lämpenemisestä. Silloin ei ilmeisesti käytetty termiä ilmasto, eikä myöskään ymmärretty koko sitä ilmastonmuutosprosessia, jonka eräitä piirteitä he pyrkivät selittämään ihmisten toiminnalla.

Täytyy kuitenkin ihmetellä ja ihaillakin näiden kansalaisten tarkkanäköisyyttä. Wiikko-Sanomien toimittaja on omasta mielestään tietävämpi, ja puhuu hiukan alentuvasti heidän luuloistaan. Hän olisi saattanut olla hieman hämmästynyt, jos olisi tiennyt, minkälaisia edelläkävijöitä nämä ”luulottelijat” olivat.

—————-

LÄHDE

Putosik Akrikola Aurajokke? (Veepee Lehto & Kristiina Elo, Sammakko, 2019)

(teoksen historialliset tekstit on valinnut Kristiina Elo, ja samoja teemoja sivuavat nykypäivään sijoitetut kevyet murreosuudet ovat Veepee Lehdon käsialaa).

 

 

Lokari

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu