Keskusta esittää ”toisen asteen lähikouluja”

Keskustalla on hätä kannatuskriisistään, ja siksi se esittää maaseudun elinvoiman pönkittämiseksi koulutuksen kannalta vahingollista lukion ja ammatillisen koulutuksen yhdistelmää. Opetusalan ammattijärjestö OAJ ei ymmärrettävästi lämpene esitykselle (Yle.fi 16.2.). Edustaahan järjestö koulutuksen asiantuntemusta.

Asia nousi esiin, kun keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ehdotti eduskunnassa, että ammattikouluissa opiskelevat voisivat suorittaa yleissivistäviä opintoja lukiossa ja päinvastoin. Kurvinen kutsui ehdotusta ”toisen asteen lähikouluiksi”. Hänen mukaansa oppilaitokset voisivat tarjota toisilleen esimerkiksi matematiikan, äidinkielen ja vieraiden kielten kaltaisia teoriaopintoja.

Ylen mukaan OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka vastaa ehdotukseen, että ammatillisen koulutuksen ja lukion opetussuunnitelmat poikkeavat merkittävästi toisistaan. Lisäksi hän huomauttaa, että keskusta oli jo viime vaalikaudella uudistamassa sekä lukiolakia että ammatillista koulutusta, ja kutsuu siksi keskustan toimintaa tässä poukkoilevaksi.

Toisen asteen eri koulutusalueiden opintojen sisältö ei ole suinkaan sama. Ammatillisessa koulutuksessa esimerkiksi vieraista kielistä luetaan oman alan sanastoa, Misukka sanoo.

Ehdotuksen motiivi paljastuu Kurvisen sanoessa, että keskustan avaus on poliittinen ja siinä on osin kyse maaseudun elinvoimasta. Yhteistyömahdollisuus auttaisi koulutuksen järjestäjiä turvaamaan koulutuksen ympäri maata, vaikka syntyvyys pienenee. Laajan koulutusverkon myötä nuorten ei tarvitsisi muuttaa koulutuksen perässä kotoaan peruskoulun jälkeen.

Eli näin saataisiin keskustan mahdolliset äänestäjät pysymään kotiseuduillaan, eikä olisi vaaraa heidän juurtumisestaan vieraalle koulutuspaikkakunnalle – kaupunkeihin. Maaseudun asutus on kyllä pyrittävä turvaamaan, mutta ei tällaisin puoluepoliittisin keinoin, jotka ovat vahingoksi yhteiskunnalle.

Mutta keskusta ei tässä piittaa koulutuksen vesittymisestä. Pääasia on, että se saisi edistetyksi puolueen poliittisia tavoitteita maakunnissa, joissa kannatus on supistumistaan supistunut. Ja tietenkin vanha vetonaula  säästäminen tuodaan syötiksi mukaan: ”Uskomme myös, että tätä kautta tulisi säästöjä, kun matematiikan ja äidinkielen opintoja sekä kieliopintoja voisi tehdä yhdessä”. Miten ”laajan koulutusverkon” ylläpito säästäisi kustannuksia?

Opiskelijajärjestöt vetoavat yhteisessä tiedotteessaan duaalimalliin eli siihen, että lukio ja ammatillinen koulutus pidetään erillään, koska niillä on erilaiset tehtävät. Lukiot tähtäävät yleissivistykseen ja jatko-opintoihin yliopistossa, kun taas ammatillinen koulutus valmistaa oppilaat suoraan ammatteihin.

Kuinka usein ennenkin poliittinen, puoluekohtainen tarkoitushakuisuus on mennyt maan edun ohi. Tässä tapauksessa ollaan viittaamassa kintaalla nimenomaan opiskelevan nuorison tulevaisuudelle. Keskustan esityksen sijasta selkeästi erilliset koulutuspolut takaavat tehokkaan opetuksen kummankin omien tavoitteiden mukaisesti – kunhan resurssien riittävyydestä huolehditaan.

Puoluepoliitikkojen ei pitäisi sotkeutua puolueitsekkäin tavoittein koulutuksen sisältökysymyksiin. Siellä on ilman heitäkin monenlaista sopansekoittajaa, joiden tekemisiä opettajat joutuvat käytännössä paikkailemaan saadakseen säilytetyksi koulutuksen horjuvan laatutason.

 

 

0
Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu