Kiinasta tuleville on syytä tehdä pakollinen koronatesti

Italia vaatii Kiinasta tuleville pakolliset koronatestit, koska siellä koronatartunnat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti rajoitusten poistamisen jälkeen. Italian terveysministerin mukaan testit ovat välttämättömät kaikkien koronavirusvarianttien valvonnan ja tunnistamisen kannalta.

Myös Japani vaatii kaikilta Kiinasta saapuvilta koronatestit heti maahan saapumisen yhteydessä. Monet muutkin maat harkitsevat testien tai rokotustodistusten vaatimista (Turun Sanomat 29.12.).

Mutta entä Suomi? Uskollisena koronavirusepidemian alkuajoista lähtien tutulle politiikalleen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei ’toistaiseksi’ suosittele rajoituksia Kiinasta tuleville. Mistään pakollisuudesta meillä ei tietenkään ole mainittu sanaakaan.

THL:n tutkimusprofessori ja kemikaalialtistumisen arvioinnin dosentti Hannu Kiviranta sanoo Turun Sanomien mukaan, että rajoilla tehtävillä toimenpiteillä on hyvin vaikea torjua viruksen leviämistä, ja rajoitusten lopullinen hyöy on kysymysmerkki. Hän toteaa, että riskiryhmään kuuluva väestö on Suomessa hyvin suojattu rokotuksilla.

THL on siis ennenkin vähätellyt koronaviruksen vaaroja. Toki rokotuskattavuus on nyt parempi kuin epidemian alkuaikoina, mutta toisaalta on esitetty tutkimustuloksia, joiden mukaan rokotusten teho hiipuu suhteellisen nopeasti. Julkisuudessa on myös esitetty, että virukseen sairastuminen ei tuottaisi immuniteettia, vaan samaan virukseen voi sairastua uudelleen.

THL saa tosin tukea kannalleen siitä, että myös EU:n alainen Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus pitää pakollisten koronatestien käyttöönottoa Kiinasta tuleville tarpeettomana (Yle.fi 29.12.). Mutta entä sitten? On epäiltävissä, että EU:n tasolla politiikka näyttelee usein keskeistä roolia, eikä niinkään kansanterveys.

Kuten todettiin, monet maat vaativat testejä, ja monet suunnittelevat ottavansa ne käyttöön. Lieneekö muuten tutkittu, onko esimerkiksi Italiassa ja Japanissa rokotuskattavuus selvästi huonompi kuin meillä? Eli onko meillä tältä osin todelliset perusteet toimia löysemmin kriteerein kuin muissa maissa?

Viime päivinä on herätetty kysymys suomalaisten ”ylikuolleisuudesta” lähivuosina. On epäilty, että koronaepidemia on eräs syy ilmiöön (Iltalehti 27.12.). Julkisuudessa on ehdotettu, että syy-yhteyttä ryhdyttäisiin tutkimaan.

Puheena olevien testien tarpeellisuutta pohdittaessa  on otettava ennen kaikkea huomioon, että nyt on kysymys ihmisten terveydestä ja jopa hengestä. Torjunnan vaikeuteen vetoaminen tuntuu tässä valossa vastuuttomalta nimenomaan kun asiasta puhuu terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustaja. Ettei vain ajateltaisi yksipuolisesti toimenpiteiden aiheuttamaa vaivaa ja kustannuksia.

Tällainen ”rahat tai henki”- asetelma pitäisi ratkaista ihmishenkien ja -terveyden eikä rahan ehdoin. Perusteltua olisi siis toimia varman päälle ja vaikkapa liioitella kansalaisten terveydenhoidon hyväksi – mieluummin kuin tinkiä terveydestä sillä perusteella, että ei olla varmoja testien hyödyistä.

On huomattava, että asian luonteesta johtuen varmuudesta ei voida tässä yhteydessä puhua, vaan keskeisin tieto on hyvinkin voimakkaasti subjektiivisiin arvioihin perustuvaa.

Kun tilanne on epätyydyttävä valveutuneiden kansalaisten kannalta, mistä voitaisiin saada tukea turvan saamiseksi Kiinan jättiläisepidemialta?  Aikaisempien näyttöjen perusteella katseet kääntyvät perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun puoleen.

Hän on esittänyt koronakriisin aikana reippaita, kansalaisten edun mukaisia kommentteja, jotka ovat kyseenalaistaneet THL:n nuivan virkamiespolitiikan. Ei muuta kuin Krista Kiuru kehiin! Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön mielipide olisi toivottava. Uskon hänenkin oivaltavan, mikä vaara pientä kansakuntaamme nyt uhkaa.

 

Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu