’Koronalennot’ Skopjesta Suomeen jatkuvat

Lennot Pohjois-Makedonian Skopjesta Turkuun alkoivat jälleen 19.12. Asiasta kertoi Turun kaupunginjohtaja Minna Arve. Lennot ovat olleet tauolla marraskuun alusta asti. Elokuussa 26:lla Skopjesta Turkuun saapuneella matkustajalla todettiin koronavirustartunta. Pari viikkoa myöhemmin Skopjen-lennot keskeytettiin (HS.fi 16.12.).

Tuntuu vastuuttomalta, että lentoyhteys Pohjois-Makedoniaan avataan tilanteessa, jossa koronaepidemia on Turussa maan vaikeimpia. Myös Pohjois-Makedonia on kriittisessä tilanteessa, sillä maassa on viikon aikana todettu lähes 6 000 uutta koronavirustartuntaa.

Liikenne- ja viestintäviraston ylijohtaja Jarkko Saarimäen arvio lentojen alkamissyistä on paljastava:  todennäköinen syy on se, että niitä liikennöivä Wizz Air -lentoyhtiö on todennut ne kannattaviksi. Euroopassa on Saarimäen mukaan rajoittamaton liikennöintimahdollisuus, joten lentoyhtiöt voivat tehdä lentoja oman halunsa mukaan (HS.fi 16.12.).

Maan hallitus on pähkäillyt valmiuslain voimaan saattamisen kanssa, mutta päätynyt siihen, että se ei ole vielä ajankohtainen. Eivätkä paikallisviranomaisetkaan vaikuta huolestuneilta. Annetaanko siis koronaepidemian kehittyä katastrofaaliseen vaiheeseen, ennen kuin otetaan käyttöön järeämmät keinot? Silloin saattaa olla jo liian myöhäistä, ja paljon vahinkoa ehtii tapahtua.

Lentojen kieltämisen koronakriisialueilta ei pitäisi olla vaikeaa, sillä tehtiinhän se loppukesästäkin. Pelätäänkö tässä EU:n vai yritysmaailman reaktioita?

Mitä lentokentällä voidaan nyt tehdä? Kaupunginjohtaja Arven mukaan turvatoimiin on ryhdytty.

Kaikille lentomatkustajille tarjotaan koronavirustestiä, suositellaan omaehtoista karanteenia, ja lisäksi annetaan ohjeistuksia sekä tiedotteita, joiden avulla pyritään välttämään tartuntojen leviämien. Mutta eiväthän ne ole välttämättä aina täysin aukottomia, Arve myöntää (HS.fi 16.12.).

Eivät todellakaan olekaan. Aikaisemminkin osa tulijoista kieltäytyi testistä. Testi olisikin ehdottomasti saatava pakolliseksi.

On myös syytä epäillä vapaaehtoisen karanteenin suosiota. Jos matkustaja tulee Pohjois-Makedoniasta esimerkiksi töihin Suomeen, hän ei varmaankaan jää majoituspaikkaan lepäilemään,  vaan menee työpaikalleen, jolloin mahdollinen tartunta leviää.

Hallitus luottaakin tässä liian hyväuskoisesti kansalaisten omaan vastuuntuntoon. Jotakin on joka tapauksessa mennyt pieleen, sillä epidemia leviää.

Hallituksen tulisi suojella kansalaisiaan tartunnoilta. Sen pitäisi olla ensisijainen tehtävä vapaan liikkumisen ja elinkeinon harjoittamisen suosimisen sijasta. Näiden erisuuntaisten tavoitteiden välille tulisi saada nykyistä toimivampi kompromissi.

On pelättävissä, että nykypolitiikka johtaa lopulta siihen, että hallituksen on otettava käyttöön vielä tuntuvammat keinot kuin ne, jotka vielä tällä hetkellä riittäisivät.