Koulujen avaaminen sittenkin väärä päätös?

Koulujen avaamista muutamaksi toukokuun viikoksi perusteltiin sillä, että lasten on havaittu tartuttavan virusta paljon vähemmän kuin aikuisten. Joukko saksalaistutkijoita on kuitenkin varoittanut, että lapset saattavat sittenkin olla yhtä tehokkaita tartuttajia kuin aikuiset (Helsingin Sanomat 4.5.).

Saksalaisen tutkimusryhmän alustavien tulosten mukaan koronavirustartunnan saaneiden lasten näytteissä oli yhtä paljon viruksia kuin aikuisilla, vaikka lasten oireet olivat selvästi lievemmät. Tutkijat  kehottivat välttämään koulujen ja päiväkotien rajoittamatonta avaamista nykytilanteessa, sillä lapset saattavat tartuttaa siinä missä aikuisetkin. Tutkimus perustui 60 000 virusnäytteen analyysiin.

Myös pienemmällä otannalla tehdyn tuoreen sveitsiläistutkimuksen mukaan lapset, joilla on virusoireita, näyttävät tartuttavan samassa määrin kuin aikuisetkin. Vaikka lapsilla esiintyy paljon lieviä tai oireettomia tapauksia, tutkijoiden mukaan olisi naiivia olla pitämättä heitä tartuttajina.

Syinä ristiriitaisiin tuloksiin lasten tartuttavuudesta todetaan muun muassa, että lapsia on testattu pienempiä määriä kuin aikuisia, koska heillä on esiintynyt vähemmän oireita. Toiseksi perusteluksi esitetään, että virus levisi Eurooppaan pääasiassa aikuisten matkailijoiden välityksellä. Koska  aikuiset toivat viruksen perheeseen, lapset olivat tartuttajissa aliedustettuina. Tämän johdosta saatettiin ymmärtää väärin, että lapset tartuttaisivat yleisesti vähemmän kuin aikuiset.

Näiden Helsingin Sanomien julkaisemien tietojen valossa hallituksen keskeiset terveydelliset perustelut koulujen avaamiselle pariksi viikoksi ennen lomia näyttävät perustuvan harhaanjohtaviin tietoihin lapsista tartuttajina. Nyt tartunnan saaneet koululaiset pääsevätkin levittämään virusta toisiinsa, opettajiin ja koulun muuhun henkilökuntaan sekä vanhempiinsa. He myös kohtaavat koulumatkoillaan, muun muassa kulkuvälineissä joukon muita ihmisiä.

Kouluista voi muodostua jopa viruslinkoja, sillä kuka uskoo lasten muistavan joka hetki säilyttää turvavälit – jos se koulujen tiloissa on läheskään aina edes mahdollista. Ja onko kouluissa riittävästi käsienpesupaikkoja ja saippuaa sekä käsidesiä, ja muistavatko kaikki pestä kätensä riittävän usein?

Hallituksen toiveajattelu ja puutteellinen informaatio johtivat sen ilmeiseen virhepäätökseen. Ainoa lohdutus on keväisen koulunkäynnin ajallinen lyhyys. Kahdessa viikossa vahinko ei – toivottavasti – muodostu katastrofaaliseksi. Näyttää kuitenkin siltä, että hallituksen ”Nyrkki” iski harhaan. Olisiko presidentin ehdottama ollut tarkempi?

 

 

 

 

 

 

Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu