Lääkärit ovat rokotuksista eri mieltä THL:n kanssa

HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen ja Länsi-Pohjan keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas vaativat neljänsien koronarokotusten ikärajan laskemista pikaisella aikataululla. Näin on tehty useissa muissa maissa (tämän blogi perustuu artikkeliin:Yle.fi 21.4., päivitetty 22.4.).  https://yle.fi/uutiset/3-12412961

Apulaisylilääkäri Ruotsalainen laskisi ikärajan ainakin 70–79 -vuotiaisiin ja Broas vieläkin alemmas, 65 ikävuoteen. Tällä hetkellä THL suosittelee neljättä rokotusta 80 vuotta täyttäneille, hoivakodeissa asuville ja immuunipuutteisille perussairaille. Eeva Ruotsalaisen mukaan myös useat muut asiantuntijat ovat esittäneet THL:lle neljänsien rokotusten ikärajan alentamista.

Koronakuolemien määrä Suomessa on kasvanut viimeisten viiden kuukauden aikana voimakkaasti. Viime vuoden marraskuun loppuun mennessä niitä oli noin 1200. Nyt luku on 3 517.

Viimeisten kahden viikon aikana koronaan menehtyneitä oli 304. Edellisellä kahden viikon jaksolla heitä oli 383. Koronaepidemia ei siis ole suinkaan vielä ohi, vaikka sellaista yleisesti väitetäänkin.

Eräs syy sairaalalääkäreiden ja THL:n virkamiesten erilaisiin näkemyksiin on siinä, että THL tekee omat analyysinsä neljännen rokotuksen tarpeesta eri ikäryhmissä erikoissairaanhoidon kuormituksen pohjalta, mutta perusterveydenhuoltoa ei tarkastella lainkaan.

Eeva Ruotsalainen tähdentää, että koko Suomessa perusterveydenhuollon kuormitus on korkeampaa kuin erikoissairaanhoidon. Erikoissairaanhoidon tilanne ei siis kerro koko totuutta, sillä sairaita on perusterveydenhuollossa paljon.

Toisin kuin THL esittää, Ruotsalainen ja Broas katsovatkin, että neljännen koronarokotteen ikärajaa alentamalla pystyttäisiin ehkäisemään vakavia tautitapauksia.

THL ei ole ilmeisesti pysynyt kehityksen mukana, sillä Markku Broaksen mukaan THL:n näkemys pohjautuu vanhaan tietoon ja päätöksiin.

Kuolleisuus on Broaksen mukaan lisääntynyt nyt erityisesti iäkkäämpien ihmisten keskuudessa, sillä myös yli 70-vuotiaita joutuu nyt sairaalahoitoon. Viimeisten Israelissa tehtyjen tutkimusten mukaan rokotteen vaikutus 60-vuotiailla heikentyy merkittävästi.

Broas luettelee useita maita, joissa rokotetaan paljon nuorempia kuin meillä: Yhdysvalloissa yli 50-vuotiaita, ja Unkarissa kaikki yli 18-vuotiaat saavat neljännen rokotuksen, Ruotsissa neljättä rokotusta suositellaan kaikille 65-vuotiaille, Saksassa ja Hollannissa yli 70-vuotiaille.

Mikä mättää Suomessa? Rokotteita on riittävästi varastossa, mutta halutaanko säästää, vai eikö vain nähdä, että meillä on kansanterveydellinen ongelma edelleen käsillä?

Näyttää siltä, että kysymyksessä on vakava näkökulmaero: THL:n virkamiehet katsovat asiaa hallinnon näkökulmasta, ja sairaalalääkärit, jotka näkevät tilanteen kentällä, ottavat huomioon potilaat – ja vieläpä kaiken ikäiset.

Eeva Ruotsalainen sanookin osuvasti ”Minä ainakin lääkärinä haluan estää ikääntyneiden sairastumista vakavaan tautiin ja ehkäistä heidän kuolemiaan”.

THL:n politiikka on aikaisemminkin näyttänyt pikemminkin hallinnoimiselta kuin sairaiden hoitamiseen ja parantamiseen keskittyvältä. On pyritty luopumaan pikaisesti kaikenlaisista epidemian leviämistä ehkäisevistä rajoitteista. Maskien hyödyllisyyttä on epäilty alusta alkaen. Välillä niiden on katsottu antavan suojaa vain muille kuin maskin kantajalle itselleen, ja välillä ei kummallekaan.

On monesti pidetty silmällä enemmänkin talouden hyvinvointia kuin ihmisten terveyttä ja elämää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulisikin toimia nimensä velvoittamalla tavalla.