Lääketieteen asiantuntijat arvostelevat hallituksen koronatorjuntaa

Pääministeri ilmoitti kantavansa – sinänsä aivan perustellusti – huolta tautitilanteesta. Osa maan alueista, kuten pääkaupunkiseutu, on päätynyt nyt muutamaankin kertaan löysentämään rajoitustoimenpiteitä vastoin terveysviranomaisten näkemyksiä ja valtioneuvoston suosituksia. Toisen asteen palaaminen lähiopetukseen on Marinin mielestä vastuutonta (Yle 21.2.).

Muutamaa päivää aikaisemmin joukko lääketieteen asiantuntijoita muistutti puolestaan pääministeriä siitä, että koronavirusrajoituksista ei pidä luopua ennenaikaisesti (HS 19.2.). Aiheen heidän kirjoitukseensa antoivat pääministeri Sanna Marinin pohdinnat mahdollisuuksista poistaa rajoituksia jo ennen kuin Suomen rokotekattavuus on 70:n prosenttia olettaen, että riskiryhmien rokotukset ovat silloin vähentäneet terveydenhuoltoon kohdistuvaa painetta.

Jos suojatoimista luovutaan ennenaikaisesti, kirjoittajat pelkäävät epidemian alkavan levitä rokottamattomassa väestössä, millä olisi vakavia ja pitkäkestoisia seurauksia. He tähdentävät, että koronavirustauti voi olla vakava sairaus myös monille nyt määriteltyihin riskiryhmiin kuulumattomille. Britanniassa on arvioitu kymmenen prosentin sairastuneista kärsivän oireista yli kolmen kuukauden ajan, mikä on nuorelle työikäiselle ihmiselle vakava riski.

Kirjoittajien mukaan riskiryhmien rokotus ei myöskään poista tehohoidon tarvetta, sillä teho-osastoilla hoidettavista potilaista lähes puolet on alle 60-vuotiaita, joista monilla ei ole merkittäviä riskitekijöitä. Siten heidän mukaansa hallituksen silmällä pitämä sairaanhoidon kapasiteetin puitteissa pysyminen ei ole epidemian hallinnassa sopivin mittari. Tilanteen parantuessa rajoituksia voidaan asteittain poistaa, mutta tämä on tehtävä vastuullisesti tarkkailemalla tartuntamääriä – eikä vain sairaalapotilasmääriä – ja estämällä niiden kasvu, kirjoittajat tähdentävät.

Hallituksen toimet kriisin hoidossa ovatkin olleet hämmästyttävät ponnettomia, ja hallitus on tyytynyt liikaa vain seuraamaan tilannetta – ja kuten em. Yle-uutinen kertoo, vastuun siirtämiseen muille.

Toinen esimerkki asiantuntijoiden ja hallituksen erisuuntaisista näkemyksistä epidemian torjunnassa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) huolestunut lausunto tilanteen johdosta. THL esitti toivomuksen, että pääkaupunkiseudun baarit, pubit ja yökerhot suljettaisiin kolmeksi viikoksi koronan leviämisen takia. Se myös toivoi pääkaupunkiseudun hiihtolomalaisten välttävän matkustamista muualle Suomeen. THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta sanoi laitoksen olevan huolissaan epidemiatilanteesta erityisesti pääkaupunkiseudulla (Yle.fi 19.2.)

Imperiumin vastaisku seurasi nopeasti. THL:n tiedote tuli yllätyksenä hallitukselle ja sitä pidettiin harkitsemattomana. Valtioneuvoston istunnossa arvosteltiin THL:n ulostuloa ja sovittiin, että sosiaali- ja terveysministeriön johto puhuttelee THL:n johtoa.

TLH puolusti tiedotteen antamista: Pääjohtaja Markku Tervahauta totesi, ettei laitos voi jäädä suosituksineen odottelemaan, sillä tartuntatilanne pääkaupunkiseudulla heikkenee nopeasti. Hän muistutti, että viranomaisena THL:n tehtävä on jakaa suosituksia ja ohjeita: ”Meillä ei oikein ole mahdollisuutta olla tekemättäkään asioita”.

Ylen mukaan hallituksen huoli kohdistuu ennen kaikkea siihen, ymmärtävätkö ihmiset, mitkä rajoitukset ovat voimassa ja mitkä eivät, jos viranomaisten ja poliitikkojen viestit ovat ristiriitaisia. Kun juuri hiihtoloman alla esitettiin tiukempi viesti kuin aiemmin, se sekoittaa hallituksen mielestä ihmisten suunnitelmia.

Huolta on myös siitä, jaksavatko ihmiset noudattaa rajoituksia ja suosituksia. Hallitus toteaa, että ravintoloita ei voida sulkea ilman uutta lainsäädäntöä, ja arvostelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta siitä, että se suosittelee tällaisia epidemialuokituksen kolmannen tason toimenpiteitä, vaikka laitos ei ole suositellut vielä edes toisen tason toimenpiteiden käyttöönottoa.

Hallituksen huolet tuntuvat keinotekoisilta, sillä ensinnäkin kansalaisten uskoisi osaavan erottaa hallituksen säätämät kansalaisia sitovat toimenpiteet terveysviranomaisten toivomuksista. On aivan oikein, että pelkästään terveydellisin kriteerein asiaa tarkastelevien viranomaisten näkemys tuodaan julkisuuteen, eikä odoteta, mitä päätöksiä politiikan myllyssä saadaan kulloinkin aikaan. Poliitikkojen päätöksiin vaikuttavat muun muassa vaalien läheisyys ja puoluepoliittiset etulaskelmat. Terveysviranomaisilla ei tätä rasitusta ole.

Toiseksi, THL:n suositus ravintoloiden sulkemisesta tarkoittaa tietenkin vihjettä hallitukselle, että se ryhtyisi pikaisesti luomaan ravintoloiden sulkemiseksi tarvittavaa lainsäädäntöä. Hallituksen päänsärky tässä asiassa johtuukin ilmeisesti siitä, että hallitus ei halua terveydenhuoltoviranomaisten tulevan neuvoineen sen reviiriin. Eihän edes Tasavallan presidentin ehdotus koronanyrkistä ollut pääministerin mieleen. Mutta on muistettava, että kansanterveysasiat ovat nimenomaan THL:nkin reviiriä.

Pääjohtaja Tervahauta totesikin Ylen mukaan, että virus ei noudata sitä ajattelua, mikä esiintyy epidemian tasomäärittelyissä: Sen sapluunan ulkopuolellakin pitää katsoa, mitä tarvitaan. Pääkaupunkiseudun tilanne heikkenee nopeasti muuntoviruksen levitessä, eikä taudin jäljityksessä tahdota pysyä perässä. Siksi erityisesti pääkaupunkiseutua pitäisi hänen mukaansa katsoa erikseen ja tiukentaa rajoituksia. Riski siitä, että homma karkaa käsistä, on suurentunut. Ei voida jäädä kauheasti katselemaan, vaan tarvitaan uusia toimenpiteitä, Tervahauta totesi.

Nyt hallituksen olisi otettava epidemia ja sen torjunta vakavasti, eikä vain syyteltävä muita. Asiaan tarttuminen ei ehkä ole hallitukselle kovin helppoa, ottaen huomioon lähestyvät vaalit. Vaalien läheisyydestä huolimatta sen olisi kuitenkin vältettävä kiusaus miellyttää rajoituksista kärsineitä ja niihin kyllästyneitä ryhmiä, ja ajateltava asiaa koko kansan ja sen terveyden kannalta. Siinäpä haastetta hallitukselle.