Miksi terveyskeskukset eivät jakele tehokkaasti koronalääkettä?

Paxlovid– koronalääkettä on saatavissa, mutta vain terveyskeskuksista, ja hyvin tiukoin edellytyksin. On oltava koronatartunta ja jokin vakava sairaus tai yli kahdeksankymmenen vuoden ikä.

Tämä ikäkriteerikään ei riitä, vaan potilaalta täytyy lisäksi puuttua rokotuksia – eli täydet viisi rokotusta saaneet eivät saa lääkettä, ellei potilaalla ole jokin vakava sairaus. Näin siitä huolimatta, että yleisesti on raportoitu annettujen rokotusten jo menettäneen tehonsa, varsinkin uusien virusmuunnosten osalta.

Terveyskeskuksen taholta on esitetty, että rokotukset torjuvat koronan vakavammat tautimuodot. Tässä paistaa epähumaani asenne, että sairastakoot taudin, joka ei – todennäköisesti – ole kuolemaksi.

Lääke on siis tehty hyvin harvinaiseksi herkuksi. Lääkärilehti kertookin, että lääkettä on jaettu häviävän vähän. Yritetäänkö tällä pihtaamisella säästää rahaa – lääke on nimittäin melko kallis, n. 500 euroa annos?

Kansalaisten terveyden pitäisi mennä kustannusajattelun edelle. Toki säästömotiivi kielletään, ja terveyskeskuksen edustaja väittää, että lääkkeellä on pahoja sivuvaikutuksia, ja sen tehoakin epäillään.

Kuulostavat tekosyiltä. Terveysviranomaisten eivät kestäneet kaikilta osin päivänvaloa koronapandemian alkuvaiheissa: yhtä ja toista moitittavaa löytyi muun muassa rokotusten osalta.

Kun nyt edes jonkinlainen lääke koronaan on olemassa, sitä pitäisi jakaa tehokkaammin. Lääkärilehden haastattelussa apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen painottaakin, että Paxlovidia on syytä laajentaa myös rokotetuille riskiryhmäläisille. Näin toimitaan monissa muissa Euroopan maissa. Sen käyttöä rokotetuille puoltavat myös tuoreet tutkimukset.

Mielestäni koronalääkkeen jakelu olisikin annettava myös yksityisten lääkärikeskusten tehtäväksi. Silloin alkaisi tapahtua. Yhteiskunta voisi kompensoida osan lääkkeen hinnasta – terveyskeskusten jakelemana se on ilmainen.

Koronalääkkeen jakelun pihistely on jälleen yksi valitettava esimerkki siitä, että julkinen palvelu ei kykene vastaamaan kansalaisten ja kansanterveyden tarpeisiin. Hallinnolliset pelit ilmeisesti sivuuttavat kansanterveydellisen ja inhimillisen näkökulman.

 

 

Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu