Näpistelijän kuvaa ei saanut julkaista – kauppiaalle sakot ja korvausvelvollisuus

Vaasan hovioikeus on tuominnut seinäjokelaisen kauppiaan sakkoihin ja maksamaan korvauksia henkilölle, joka näpisti kaupasta tavaraa. Kauppias julkaisi hetken aikaa sosiaalisessa mediassa valvontakameran kuvaa. Vaasan hovioikeus määräsi kauppiaalle 825 euron sakot ja korotti käräjäoikeuden määräämän näpistelijälle maksettavan korvauksen 600 euroon.

Etelä-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja otti voimakkaasti kantaa hovioikeuden päätökseen: ”…oikeuslaitos on vakavasti vieraantunut normaalista elämästä. On syytä muuttaa lainsäädäntöä, joka näin pönttöjä päätöksiä mahdollistaa.” (Iltalehti 6.12.).

On todellakin outoa, että hovioikeuden näkemyksen mukaan näpistelijän intimiteetinsuoja on näin vahva. Laissa ei voine olla yksiselitteistä säännöstä, jossa sanottaisiin, että lainrikkomukseen syyllistyneen kuvaa ei saa julkistaa, vaan kyse on tulkinnasta, jolla näpistelijälle annettiin sama suoja kuin nuhteettomalle kansalaiselle.

Jos laissa kuitenkin on aivan selvä säännös, joka tukee oikeuden kantaa, sitä on syytä pikaisesti muuttaa yleisen lainkunnioituksen säilyttämisen nimissä.

Oma näkemykseni yleisestä oikeustajusta tässä tapauksessa vastaa yrittäjien edustajan kantaa. Voitaisiin ajatella, että kun kansalainen (tai maassa oleskeleva) ryhtyy lainvastaiseen tekoon, hän samalla luopuu lain suojasta, jota lakia noudattavat ihmiset nauttivat. Hänen olisi pitänyt tietää, että rikoksen tekijä joutuu kiinni jäädessään monenlaisen huomion kohteeksi muun muassa oikeudenkäynnissä.

Oikeuslaitos on meillä kantanut suurta huolta nimenomaan rikoksen tekijän oikeuksista, jolloin uhrin oikeudet ovat saattaneet jäädä liian vähälle huomiolle. Eräs esimerkki rikokseen syyllistyneen intimiteetin suojelusta on se, että tuomioistuimet ovat sallineet syyllisen esiintyä oikeudessa naamioituneena. Tätä käytäntöä ovat eräät oikeusoppineet arvostelleet.

Tällaisilla päätöksillä on seurauksensa. Näpistelijän henkilöllisyyden suojelu vähättelee näpistysrikoksen tuomittavuutta ja omaisuuden suojaa.

Samalla se heikentää yleistä lain kunnioitusta kansalaisten keskuudessa. Voidaan perustellusti kysyä, onko tuomioistuimilla varaa kaivaa maata oman uskottavuutensa alta.

 

+11
Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu