Oikeustieteilijät vaativat rokotuspassilta mahdottomia

Ihmisoikeuksien ja julkisoikeuden professorit ovat ristiretkellä korona- eli rokotuspassia vastaan. Yle kertoo kahden professorin ajatuksista seuraavasti (Yle.fi 12.4.):

” ’Yksi näkökohdista, joka puhuu rokotepassin käyttöönottoa vastaan on, että rokotteen saanut henkilö voi tartuttaa muita henkilöitä’, sanoo Helsingin yliopiston julkisoikeuden professori Toomas Kotkas.

’Suurin ongelma on se, että todistus rokotuksesta, sairastetusta taudista tai tuoreesta testistä ei ole täysin varma todiste siitä, että henkilö ei voisi tartuttaa muita’, sanoo puolestaan European University Instituten kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin.

’Tartuttamisriski konkretisoituu rokotettujen ja rokottamattomien välisissä kohtaamisissa esimerkiksi ravintoloissa ja tapahtumissa. Jos riski on olemassa, pidän selvänä, että tämä on syrjintää. Silloin ei saavuteta suojaa, jota väitetään tavoiteltavan, vaan luodaan syrjivä erottelu niiden välillä, joilla on tämä todistus ja joilla sitä ei ole’, sanoo Scheinin”.

Kumpikin professori edellyttää, että rokotuspassin omaavan henkilön saaman rokotuksen, pitäisi estää sataprosenttisesti muiden tartuttaminen – muussa tapauksessa rokotuspassi on syrjivä. Jokainen tietää, että mikään rokotus ei anna rokotetulle 100-prosenttista suojaa, eikä siten myöskään takaa, että että hän ei voisi tartuttaa muita.

Samalla professorit edellyttävät, että jos passi myönnetään koronan sairastaneelle tai tuoreen negatiivisen testituloksen esittävälle henkilölle, tämän ei pitäisi voida tartuttaa muita. Yleisesti on tiedossa, että koronan sairastanut voi sairastua uudelleen (ja siten myös tartuttaa), ja että puhtaan testituloksen saanut voikin olla taudinkantaja.

Näillä vaatimuksillaan professorit estävät automaattisesti rokotepassin käytön pääsylippuna ravintolaan ja muihin palveluihin. Ehdottomia vaatimuksia esittävien on kuitenkin hyvä muistaa, että paras on hyvän vihollinen: jos tavoittelee mahdottomia, lopputulos voi olla huonompi kuin tyytymällä kohtuulliseen tulokseen.

Jos ravintola- ja muut palvelut voidaan yhteiskuntaa epidemian talttuessa avattaessa tarjota rokotuspassin saaneille, vältetään lukuisia tartuntoja verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki halukkaat pääsisivät sisään. Yhteiskuntaa ei voida pitää loputtomasti suljettuna, joten jossakin vaiheessa palveluja on voitava avata. Siten se ”tasa-arvoinen” vaihtoehto, että kenellekään ei tarjota palveluja, ei ole silloin enää mahdollinen.

Professori Scheininin huoli siitä, että tartuttamisriski konkretisoituu rokotettujen ja rokottamattomien välisissä kohtaamisissa esimerkiksi ravintoloissa ja tapahtumissa voidaan unohtaa, sillä kohtaamista ei tapahdu, kun sisään pääsevät vain passin omaavat.

Tietenkin on tarkkaan harkittava, milloin passikäytäntöön on parasta mennä, mutta harkinnassa on otettava huomioon se, miten parhaiten estetään epidemian leviäminen. Näennäinen yhdenvertaisuuden  ja tasa-arvon tavoittelu edustaa silloin kokonaisuuden edun edessä väistyvää puuhastelua.

Esimerkiksi Tanskassa ollaan yhteiskuntaa avaamassa rokotuspasseja apuna käyttäen. Ilmeisesti ilman isompia soraääniä.

 

Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu