Presidentti Stubb lisäsi löylyä maailmanpolitiikan kiukaalle

Presidentti Alexander Stubb on kohahduttanut maailmaa lausunnollaan, jonka mukaan yhdellä puhelinsoitolla Putinille Kiina voisi lopettaa Ukrainan sodan. Venäjällä tästä hermostuttiin ja närkästyttiin perusteellisesti. Samalla torjuttiin tällainen riippuvuus Kiinasta.

Stubb pysyy kohusta huolimatta kannassaan – vaikka useat tutkijat ovat kritisoineet lausuntoa julkisuudessa, ja myös Kiina on torjunut ehdotuksen (IS 5.7.).

Mielestäni lausunto ei ollut aivan loppuun saakka harkittu. On tarpeetonta ja hyödytöntäkin mennä sotkeutumaan näin näkyvästi ”isojen poikien” peleihin. Hoidettakoon meillä mieluummin omat asiamme, joissa työmaata kyllä riittää.

Presidentti Urho Kekkonen totesi aikoinaan, että suhteissaan ulkomaihin ja kansainvälisiin kysymyksiin Suomen tulisi toimia pikemminkin lääkärinä, kuin tuomarina. Ei siis pitäisi tuomita, vaan sen sijaan parantaa. Sivellä balsamia haavoihin, voisi sanoa.

Lääkärin toimella tässä en kuitenkaan tarkoita, että Unkarin pääministerin resepti – matka Moskovaan olisi meille sopiva. Sitä se ei ole, ja myös presidentti Stubb on sen tuominnut.

Venäjää on siis tarpeetonta ärsyttää ja härnätä. Emme ole sodassa Venäjän kanssa, vaikka sellainen väite on meillä esitettykin. Se saattaa kuitenkin olla eräs operaatio hybridisodassa.

Venäläiset ovat sanoneet olevansa sodassa länsimaiden kanssa, Suomi mukaan lukien. Maittemme välillä vallitsee käsittääkseni hybridisota, joka on sentään lievempi asia kuin sota.

Wikipedia määrittelee hybridisodan(käynnin)  seuraavasti: Hybridisodankäynti on valtiollista tai ei-valtiollista toimintaa, jossa käytetään useita sodankäynnin muotoja, kuten tavanomaista asevoimaa, epätavanomaista taktiikkaa ja rikollista toimintaa. Sotataidollisesti kyse on epäsuoran ja suoran sotataidollisen lähtökohdan sulauttamisesta toisiinsa.

Hybridisota saattaa siis sisältää myös asevoiman käyttöä. Sitä ei kuitenkaan ole nyt käsitellyssä selkkauksessa tapahtunut.

Mielestäni sanoja ei pidä mennä määrittelemään uudelleen ja esimerkiksi kutsua hybridisotaa sodaksi. Se aiheuttaa vain epäselvyyttä ja sotkua, mikä tosin lienee joidenkin tahojen tarkoituskin.

Loppupäätelmämme siis on, että Suomen ja Venäjän välillä vallitsee hybridisota, ja se on nimenomaan Venäjän luomus. Presidentti Mauno Koiviston ohjetta mukaillen, Suomen ei ole nyt syytä provosoitua, vaikka naapuri kuinka provosoisi.

Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu