Presidentti tarttui suomalaisten murheisiin
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tämänvuotinen uudenvuodenpuhe kohdistui pääasiassa Suomeen ja suomalaisiin, mikä on ollut hyvin harvinaista presidenttien uudenvuoden puheissa. Se oli onnistunut rajaus ja painotus.
Niinistö kiitti kansalaisia ja erityisesti hoitohenkilökuntaa siitä, että olemme toistaiseksi selvinneet epidemiasta varsin hyvin moniin muihin maihin verrattuna. Hän korosti yhteishenkeä ja sitä, että onnistuminen on myös jatkossa meistä jokaisesta kiinni: ”rajoituksista päästään vain rajoituksia noudattamalla”.
Rokotekielteiset saivat muistutuksen: ”Rokotteista on apua vain rokotukset ottamalla. Saavutuksen lisäksi myös vastuu on yhteinen”.
Tiiviin kotimaan historiakatsauksen jälkeen presidentti otti esille nykyhetken: ”Olemme taas uudessa taitekohdassa. Meistä jokaisen on kysyttävä itseltämme: mikä määrittää yhteistä tahtoa uuden kohtaamiseen nyt?” Hän viittaa keskusteluunsa kenraali Jaakko Valtasen kanssa. Kenraali puhui viisaasti ”yhteistunnon” merkityksestä. ”Eikö juuri sellainen yhteiskunta, jossa yksityisen kansalaisen asema ja oikeudet ovat turvattuja, ole puolustamisen arvoinen?” hän kysyi.
Niinistön mukaan tuohon yhteistuntoon, tai osallisuuteen tiivistyy Suomessa paljon sellaista, jonka arvoa emme itse aina muista. ”Usein se nähdään paremmin ulkopuolelta. Suomen menestys kansainvälisissä vertailuissa ei ole sattumaa. Tällainen yhteiskunta toden totta on puolustamisen arvoinen”. Tästä hän pääsee maahanmuuton problematiikkaan, korostaessaan vastuusta oikeuksien vastapainona:
”Suomen kansalaisuus on sen haltijalle arvokas pääoma. Turvapaikka Suomessa antaa sekin paremman aseman kuin valtaosalla maailman ihmisistä on. Aiheellisesti käydään keskustelua, väittelyäkin, kaikkien täällä asuvien vapauksien ja oikeuksien laajuudesta. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet toiseen vaakakuppiin asettuvat vastuu ja velvollisuudet. Tavoitteena punninnassa pitäisikin olla näiden ”oikeasuhtaisuus”, sillä ilman vastuuta ei ylläpidetä oikeuksiakaan. Suomalainen yhteiskunta toden totta on vastuun ottamisen arvoinen”.
Totta on, että maahanmuuttoa erityisen innokkaasti puolustavat ja edistävät korostavat ihmisten oikeuksia, mutta näiden velvollisuudet unohtuvat – niitä on ainoastaan maahanmuuttajia vastaanottavalla maalla ja sen kansalaisilla. Meidän on sopeuduttava ja mukauduttava, mutta tällöin unohdetaan, että kotoutuminen vaatii molemmilta osapuolilta tahtoa ja ponnisteluja. Tähänastinen politiikka on ollut omiaan luomaan vääränlaista passiivisuutta tulijoissa.
Presidentti pääsee tästä viime aikojen keskusteluun turvallisuudesta, mikä johdattaa hänet pohtimaan laajemmin, eräänlaista ’sivistysvaltion dilemmaa’: ”Lyhyesti kuvattuna kysymys on siitä, miten annetaan turvaa ihmisille, joiden varalta joudutaan sitten turvaamaan muita, siis suojautumaan. Tästä puolestaan seuraa vaikeita jatkokysymyksiä. Missä määrin yksilön oikeuksien vastapainoksi voidaan asettaa kaikkia koskeva turvallisuus? Tai päinvastoin, voidaanko koko yhteiskunnan turvallisuus vaarantaa asettamalla yksittäisten yksilöiden oikeudet etusijalle?”
Tämä ajankohtainen ongelma on presidentin puhetta arvioitaessa yhdistetty Al-Holin suomalaisten Isis-vaimojen ja heidän lastensa palautuksiin. Monet ovat sitä mieltä, että äitejä ei pitäisi palauttaa maahan heidän muodostamansa terrorismiuhan takia. Suojelupoliisi on arvioinut uhan olevan olemassa.
Epäilemättä tämä tapaus mahtuu presidentin esiin nostamaan kysymyksen piiriin, mutta se koskee laajemminkin tietyistä maista tänne suuntautuvaa maahanmuuttoa: joukossa saattaa olla terroristisiin tekoihin taipuvia ihmisiä. Tämä askarruttaa monia kansalaisia.
Presidentti päätyy toteamaan, että tätä pohdintaa Euroopan sivistysvaltioissa käydään ja toistaiseksi on päädytty kovin erilaisiin ratkaisuihin. Hän viittaa reilu vuosi sitten esittämäänsä huoleen siitä, ettei Suomi saa päätyä tilanteeseen, jossa turvallisuusriskien kohtelu on lievempää ja lainsäädäntömme väljempää kuin verrokkimaissa. ”Turvallisuustilanne vaatii jatkuvaa ajan tasalla oloa, kuten nyt tapahtuu terrorismilainsäädäntöä uudistettaessa”.
Tämä on tärkeä reunaehto. Maallamme ei ole varaa ylläpitää tällaisia vetovoimatekijöitä. Tosin eräät kokonaistilannetta ja resurssien rajallisuutta ymmärtämättömät tahot eivät pidä tätä minään ongelmana – päinvastoin. On hyvä, että presidentti tuo kansalaisten tietoon tämän ongelman, joka ei ole vähäinen.
Presidentti ottaa seuraavaksi esille äskettäin tapahtuneet kyberhyökkäykset, jotka ovat hyökkäyksiä koko yhteiskuntajärjestystä kohtaan. Niitä on hänen mukaansa kyettävä torjumaan paremmin kansainvälisestikin.
Hän korostaa tässä, että turvallisuudesta vastaavien viranomaisten toimintapuitteiden tulee olla ajan tasalla. ”Meidän ei tulisi koskaan joutua tunnustamaan, että olemme olleet politiikassamme naiiveja.”
Tässä presidentti osuu arkaan kohtaan, sillä hyväuskoisuus, suorastaan naiivius on liian usein ilmeistä silloin kun meillä puhutaan esimerkiksi maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista, muun muassa turvallisuusuhkista.
Presidentti Niinistö ottaa vielä kantaa lasten hänelle esittämään huoleen ilmastonmuutoksesta: näihin vaatimuksiin on kyettävä vastaamaan. Hän esittää vertailukohdaksi sen, että olemme kyenneet muuttamaan käyttäytymistämme koronaepidemian takia ja kysyy, olisiko tästä opiksi ja avuksi toisen vaaran, ilmastonmuutoksen torjunnassa. ”Nimittäin juuri ihmisten käyttäytymisestähän ilmastonmuutoksessa on kysymys”.
Pandemiasta on presidentin optimistisen loppulauseen mukaan opittu: ”Tarve ottaa omassa käytöksessä toiset huomioon, halu auttaa toista ja kyky sopeutua poikkeuksellisiin oloihin vievät kaikki ihmisyyttä eteenpäin. Jatketaan sillä tiellä”, päättää presidentti puheensa ja toivottaa kaikille onnellista alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta.
”ja Jumalan siunausta.”
Tässä voidaan katsoa olevan puheen kaikkein suurin riskikohta, koska kaikesta huolimatta kaikilla Suomessa asuvilla jumala ei ole sama.
Ilmoita asiaton viesti
Näin voi sanoa. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluu 68,6 prosenttia suomalaisista. Toisaalta, mistäpä suomalaiset – tai ihmiset yleensä – olisivat yksimielisiä?
Ilmoita asiaton viesti
”kaikilla Suomessa asuvilla jumala ei ole sama.”
Kaikki jumalat ovat samoja ja samaan kategoriaan voidaan laskea myös alienit, keijut, menninkäiset ja peikot, örkit ja lohikäärmeet.
Jos joku pitää rahaa jumalanaan, niin sekin on vain mielikuvitusta.
Mutta joillakin on sentään jumalanaan konkreettinen hahmo, kuten esimerkiksi Donald Trump, mutta hänkään on tuskin sitä mitä hänen palvojansa hänessä näkevät, tavallinen ihminen hän on, lihaa ja verta, on vain tavallista suuremmat luulot itsestään.
Ilmoita asiaton viesti
Ei siinä ole ristiriitaa. Jokainen voi toivoa siunausta siltä omalta jumalaltaan. Ja jos jollakulla ei ole jumalaa, niin mitäpä haittaa tuosta perinteisestä tervehdyksestä silloinkaan muodostuisi?
Ilmoita asiaton viesti
Joskus jumaluus voi ollakin veteen piirretty viiva, mutta toisaalta jotkut ottavat koko asian turhan vakavasti ja leikkaavat matalalla kynnyksellä kaulan poikki niiltä, jotka eivät usko siihen heidän mielestään oikeaan jumalaan.
Kyseinen jumala ei välttämättä ole heidän mielestään sama kuin Niinistön mainitsema, vaikka luulisi, että jumala kuin jumala…
Olen joskus lukenut tarinan tiedemiehestä, joka ratkaisi jumalan oikean nimen. Sen jälkeen tähti kerrallaan alkoi sammumaan taivaalla…
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ainakin minä pidän haitallisena jäädä odottamaan jumalien siunausta, jos kerran ”ihmisten käyttäytymisestähän ilmastonmuutoksessa on kysymys”.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, mutta hänen varsinainen puheen päätöksensä oli nimenomaan tuo: ””Tarve ottaa omassa käytöksessä toiset huomioon, halu auttaa toista ja kyky sopeutua poikkeuksellisiin oloihin vievät kaikki ihmisyyttä eteenpäin. Jatketaan sillä tiellä”
Lisäksi hän toivotti onnea ja jumalan siunausta. Tuossa lauseessa se ”onni” ja ”jumalan siunaus” on pitkälti tulkittavissa synonyymiksi ja tokihan onnea voi aina toivottaa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin minäkin pidän. Mutta ei presidentti sitä tarkoittanutkaan. Kuten hyvin tiedämme, kyseessä on vain hyvää tarkoittava, hiukan vanhoillinen lopetus viestille. Kuten myös tiedämme, se voi joitakin ärsyttää – ehkä siksi, että ärsyyntynyt ei pidä siitä, että hänet ikäänkuin kysymättä oletetaan saman tradition kannattajaksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Ja jos jollakulla ei ole jumalaa, niin mitäpä haittaa tuosta perinteisestä tervehdyksestä silloinkaan muodostuisi? ”
Juuri niin. Mutta luultavasti ateistia tällainen jotenkin loukkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ilmeisesti loukkaa kaikkia ateisteja, mutta näyttääpä raivostuttavan näitä telaketjuateisteja.
En kyllä mitenkään pysty käsittämään suoranaista uskontovihaa, jota täälläkin jotkut harrastavat.
Ilmoita asiaton viesti
En minäkään käsitä. Mutta uskontoa saa sentään vielä vihata – ainakin kristinuskoa.
Ilmoita asiaton viesti
Ehdotukseni ensi vuodeksi :
”Onnea ja siunausta lotossa vuonna 2022 ! ”
Jonkin tuoreen tutkimuksen mukaan kun suomalaiset tuntuivat panevan uskonsa paremmasta tulevaisuudesta mahdollisen lottovoiton varaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niinistö puhui monesta asiasta mutta ei ottanut selvää kantaa mihinkään eli puhe oli tyypillistä poliitikon ”toisaalta mutta toisaalta” puhetta. Kyllä jäin kaipaamaan Kekkosen uudenvuoden puheita, joissa hän jyrähti joistakin tietoonsa saatetuista epäkohdista, ja eipä aikaakaan, kun asiat tulivat hoidetuiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta ongelmien olemassaolon osoittaminen tuomatta tiukasti esiin omia näkemyksiään voi pitää hienovaraisena ja hienotuneisena. Ei minulle jäänyt yhtään epäselväksi, mitä mieltä presidentti on esiin nostamistaan kysymyksistä.
Ilmoita asiaton viesti
Pekka, otsikoit, että ”Presidentti tarttui suomalaisten murheisiin”. Hyvä otsikko: itse jäin kaipaamaan rohkaisua ja joitakin iloisiakin tunteen purkauksia – ei tämä nyt niin synkkää ja harmaata taivaltamista tarvitse olla..
Kyllä puheessa tulisi olla osaksi myös keveyttä, iloa ja niitä kaikkien yhteisen taaperruksen tuottamia saavutuksia, esim. joulun ajan yhteisvastuukeräykset ym. vähävaraisten muistamiset, esim. Hurstin avustaminen onnistui todella yli odotusten 🙂
Emme me jaksa vain ohjeiden ja määräysten viidakossa – myös kiitosta ja kannustusta kansalaiset odottavat päämieheltään 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kiitokset! Mukavaa, että pidit otsikosta. Kyllä sitä sorvasinkin – olikohan tämä neljäs vaihtoehto.
Keveys ja ilo olisivat olleet kieltämättä paikallaan. Tosin preidentti-instituution puheeksi se oli paikoin yllättävänkin rohkaiseva ja myötäsukainen. Kuten mainitsinkin, pidin puhetta onnistuneenaa. Olihan siinä otettu suomalaisten näkökulma. Kun muistelen Halosen puheita, mieleeni tulee, että puhujan mielenkiinto ja myötätunto suuntautuivat pikemminkin kaukomaille kuin lähimaastoon. Kekkonen taas katseli huolestuneena naapurin ”legitiimien turvallisuusetujen” suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä presidentti saa toivottaa jumalansa siunausta, jos siihen uskoo. Minulle se ei merkitse mitään. Sen sijaan olen hämmästellyt hänen puheensa tätä kohtaa: ”Lyhyesti kuvattuna kysymys on siitä, miten annetaan turvaa ihmisille, joiden varalta joudutaan sitten turvaamaan muita, siis suojautumaan. Tästä puolestaan seuraa vaikeita jatkokysymyksiä. Missä määrin yksilön oikeuksien vastapainoksi voidaan asettaa kaikkia koskeva turvallisuus? Tai päinvastoin, voidaanko koko yhteiskunnan turvallisuus vaarantaa asettamalla yksittäisten yksilöiden oikeudet etusijalle?”
Eivät Suomessa turvapaikan hakijat ja turvapaikan saaneet ole uhka. Se on aivan toisaalla. Rasisteissa, jotka huutavat suomalaisuuden perään, niin ettei täällä muita saisi ollakaan. Suuri uhka ovat myös rikollisjengit, joihin osallistuu myös suomalaisia. Huume- ja ihmiskauppa sivuilmiöineen tappaa ihmisiä enemmän kuin terrorismi konsanaan. En tiedä, miksi presidentti asettautui tässä hyvin ahtaan näkökulman tukijaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan niitä uhkia muitakin, mutta suuremmat uhkat eivät valitettavasti mitätöi pienempiä. Vastuulliset turvallisuusviranomaiset ovat kyseisen uhkankin tunnistaneet todeksi. Ehkä presidentin huomio tähän uhkaan johtuu juuri siitä, että meillä sitä yleisesti vähätellään.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan yksinkertaisesti sanottuna ei pidä olla sinisilmäinen hölmö. Turvapaikkaa hakee myöskin ihmisiä, jotka ovat tottuneet käyttämään väkivaltaa ja kannattavat aatteita ja/tai järjestöjä, jotka luokitellaan terrorismin pariin.
Vai uskotko, että meille saapuneissa turvapaikanhakijoissa ei näitä esiinny? Että joo muissa maissa, mutta eihän meillä?Ja jos kuvittelet, että turvallisuusviranomaisten varoitukset ovat tyhjää oikeistolaista hälinää, olet oikeasti yksinkertainen.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on viisas presidentti!
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin minäkin. Onneksi Suomessa enemmistö äänestäjistä on tolkun ihmisiä, joten se vaara, että Porin jääprinsessasta tai Suuresta Muinaisesta tulisi presidentti, on olematon.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi on näin.
Ilmoita asiaton viesti
Sanojen käyttö riippuu sanojasta ja kohdeyleisöstä. Presidentti ja pääministeri suuntaavat asialliset sanansa koko Suomen kansalle ja Halla-aho puolueensa peruskannattajille. Höyrypäät suuntaavat omat sanansa toisille höyrypäille.
Ilmoita asiaton viesti
Vähiin on Suomen ongelmat menneet, jos jumalan siunauksen toivotus on kommentoijien mielestä suurikin ongelma. Vaikuttaa siltä, että ”äänessä” oleminen on se tärkein, kun muuta ei keksitä.
Ilmoita asiaton viesti
Uskonto jaksaa ärsyttää ateisteja. Mutta kuka sanoikaan, että jokainen tulkoon autuaaksi omassa uskossaan? – johon lisäisin: tai uskon puutteessaan.
Ilmoita asiaton viesti