Presidenttiä uskallettava kritisoida?

HS otsikoi pääkirjoituksensa: ”Presidenttiä on uskallettava kritisoida” (HS 9.7.2022).  Tämä on itsestäänselvyys – lisäyksellä: jos kritiikkiin on jotakin syytä.

Pääkirjoituksessa noteerataan presidentti Sauli Niinistön suuri suosio: HS:ien oman kyselytutkimuksen mukaan 92 prosenttia suomalaisista katsoo Niinistön onnistuneen tehtävässään erittäin tai melko hyvin.

Lehti toteaa, että on tietenkin hyvä, kun kansa on valintaansa tyytyväinen, mutta suuren suosion kääntöpuolena on, että se suojaa merkittävää vallankäyttäjää kriittiseltä keskustelulta ja nielee hänen versionsa tapahtuneista suoraan. Näkemyksen tueksi mainitaan muutaman tutkijan kannat.

Tämä ei vaikuta kovin uskottavalta. Jos aihetta kritiikkiin on, vallitsevassa demokraattisessa järjestelmässä on täysin turvallista esittää poikkeava mielipide, ja se myös esitetään. Jos mediaa pidättelee jokin, se voi katsoa peiliin ja hakea syytä sieltä.

Kirjoituksessa myönnetään Niinistö ulos tuloissaan maltilliseksi ja harkitsevaksi. Myös todetaan hyväksi asiaksi, että yhteiskunnassa on kokoava voima johon hyvin eri tavalla ajattelevat ihmiset voivat luottaa.

Kaikki on sittenkin hyvin? No ei. ”Silti presidentin vankassa suosiossa on kyse myös mielikuvista”. Ei vaikuta yllättävältä havainnolta – mielikuvillahan käsityksen muodostuksessa toimitaan aivan ylisesti. Näytöksi viitataan kyselyyn joka koski sitä, ketkä poliitikot ja viranomaiset ovat suoriutuneet parhaiten koronatoimissa.

Kenkä puristaakin nyt siitä, että Niinistölle tuli selvä kärkipaikka, vaikka koronatoimet eivät hänelle kuulukaan. Taakse jäivät niin pääministeri Sanna Marin kuin THL:n ”koronamies” Mika Salminen (termi ”koronamies” on HS:n keksimä).

Täytyy todeta, että sen paremmin pääministerin kuin ”koronamiehen” virastonkaan tekemiset tässä asiassa eivät ole olleet moitteettomia. Pikemminkin päinvastoin. On soudettu ja huovattu, kiistelty maskeista ja rokotuksista, On vähätelty kuolleisuuden korkeaa tasoa sekä annettu todella epävarma kuva päättäjien tasosta. Potilaita kohtaavat lääkärit ovat olleet toisella kannalla.

Niinistö sanoa paukautti, että hän ihmettelee, miksi neljänsiä rokotuksia on pantattu. Edes presidentti, joka joutuu tapaamaan ihmisiä maailmalla ja on suuressa tartuntavaarassa, ei saanut neljättä rokotusta, koska ei ole täyttänyt 80 vuotta, eikä kuulu muutoinkaan riskiryhmiin. Hän myös esitti huolensa korkean kuolleisuuden johdosta. Byrokratia juhlii.

Niinistö myös ehdotti epidemian alkuvaiheessa koronanyrkin perustamista koordinoimaan koronatoimenpiteitä. Pääministeri Marin kuitenkin torjui sen. Myöhemmin sellainen ”keksittiin” ihan itse.

Todettakoon, että EU:n terveysviranomaiset tiedottivat juuri, että käynnissä on jo koronan uusi aalto, ja neljäs rokoteannos pitäisi siksi antaa nyt kaikille yli 60-vuotiaille ja riskiryhmille. EU:n terveyskomissaari kehotti jäsenmaita aloittamaan nämä rokotukset välittömästi (HS 13.7.) . Ja meillä vain viivytellään toisin kuin monessa muussa Euroopan maassa, jossa neljänsiä rokotuksia on annettu yli 65 -vuotiaille jo pitkään.

Kansa yhtyy presidentin ihmetyksiin rokotusten panttauksesta ja korkeista kuolleisuusluvuista. Oli hyvä suoritus presidentiltä nostaa esille nämä tärkeät asiat, jotka eivät edes hänelle kuulu. Varsinkin kun ne, joille se kuuluisi, eivät ole hoitaneet leiviskäänsä.

Tästäkö median pitäisi pusertaa kritiikkiä presidenttiä kohtaan? Mutta on kuitenkin ymmärretty olla hiljaa. Pääkirjoittajan harmi kohdistuukin ilmeisesti siihen, että kritisoitavaa ei presidentin toimissa ole.