Pyrkiikö hallitus pitämään kunnallisvaalit koronatilanteesta riippumatta?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) totesi, että kuntavaaleja koskeva valmistelu lähtee edelleen siitä, että vaalit pidetään suunnitelman mukaan huhtikuussa (IS 24.2.). Oikeusministeri ja eduskuntapuolueiden puoluesihteerit kokoontuivat 26.2. aiheenaan kuntavaalien mahdollinen siirtäminen huhtikuulta tuonnemmaksi koko ajan vaikeutuvan koronatilanteen vuoksi. Henriksson oli haluton kertomaan tarkemmin, mitä asioita kokouksessa punnittiin (Yle.fi 27.2.).

Hallituksen ja puolueiden taholta aikaisemmin tulleet kannanotot ovat viitanneet siihen, että vaalit pyritään pitämään ajallaan. Kysymys siitä, kuinka suuri osa äänioikeutetuista voi ja uskaltaa osallistua, ei ole juurikaan herättänyt keskustelua.

Henrikssonin myöntää em. Iltasanomien haastattelussa, että kysymykseen koronan vuoksi eristyksessä olevien äänestämisestä ei ole löytynyt ratkaisua. Poikkeuksena ovat laitoksessa hoidettavana olevat koronapotilaat, jos heidän kuntonsa sallii äänestämisen. Toki erilaisia ehdotuksia poikkeusjärjestelyistä äänestämisen mahdollistamiseksi on tehty.

Julkisuudessa ei ole näkynyt arvioita siitä, kuinka moni mahdollisesti jättää vaikeassa koronatilanteessa äänestämättä oman turvallisuutensa varmistamiseksi. Erityisesti monet riskiryhmiin kuuluvat ja heidän kanssaan tekemisiin joutuvat saattavat hyvinkin ajatella näin, sillä vaikka äänestyspaikoilla huolehdittaisiin turvaväleistä ja maskien käytöstä, aina saattaa tulla ruuhkia ja vaaratilanteita.

Luultavasti poliitikoille ovat tärkeimpiä omat henkilö- ja puoluekohtaiset vaalilaskelmat. Varsinkin ne puolueet, joiden kannatus on nyt korkealla – esimerkiksi perussuomalaiset – eivät halua lykätä vaaleja, sillä kannatus saattaakin myöhemmin kääntyä laskuun.

Puolueilla on erilaiset kannattajaprofiilit, jolloin koronan vuoksi äänestämättä jättäneillä voi olla vaikutusta myös vaalien lopputulokseen. Esimerkiksi sdp:n kannalta vaalien pito huhtikuussa voi nousta ongelmaksi, sillä puolueella on paljon iäkkäitä äänestäjiä Etelä Suomen suurissa kaupungeissa, joissa koronaepidemia on pahin”, sanoo Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund (US 23.2.).

Vaaleissa mukana olevat ehdokkaat eivät yleensä halunne pitkää vaalikamppailua, joka seuraisi vaalien lykkäämisestä. Se veisi aikaa ja rahaa sekä ehdokkailta että puolueiden kassasta. Niinpä vaalien hoitaminen nopeasti pois alta ja paluu normaaliin päiväjärjestykseen saattaa tuntua houkuttelevalta monista muistakin kuin perussuomalaisista.

Nykyisin vedotaan monissa asioissa herkästi kansalaisten perusoikeuksiin. Poliitikkojen olisi nyt muistettava, että vaalit ovat kansalaisille tärkeä perus- ja kansalaisoikeus. Sen avulla kansalaiset voivat vaikuttaa siihen, ketkä maan ja kuntien asioita hoitavat.

Vaalit ei ole kansalaisille mikään välttämätön paha, joka pitäisi hoitaa nopeasti pois. Se ei saisi olla sitä myöskään ehdokkaille eikä puolueillekaan. Siksi olisi viisainta siirtää vaalit sellaiseen ajankohtaan, jolloin riittävän suuri osa kansalaisista on rokotettu, ja epidemia on laantumaan päin.

 

 

+3
Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu