Suomen ei pidä odottaa Ruotsia Nato-asiassa, jos meille näytetään vihreää valoa

Kirjoitin tästä aiheesta Uuteen Suomeen 14.11.2022. Turkin kannasta ei ole varmaa tietoa, mutta Ruotsi on ollut Turkin kritiikin kohteena erityisesti Erdogan- nuken hirttämisen ja Koraanin polttamisen johdosta. Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto on väläytellyt sitä mahdollisuutta, että jos Suomelle tarjoutuu tilaisuus, sen on harkittava liittymistä Natoon Ruotsia odottamatta.

Tämä on aivan oikea kanta. Ruotsalaiset ovat pilanneet mielenosoituksilla tehokkaasti Ruotsin ja Turkin välejä. Pitäisikö Suomen kärsiä nöyrästi siitä aiheutuvat vahingot? Mielestäni ei.

Siteeraan seuraavassa mainittua US-blogiani. Viittaan siinä toimittaja Unto Hämäläisen näkemykseen asiasta.

”’Mitä tekee Suomi, jos Turkki hyväksyy Suomen Nato-jäsenyyden mutta haluaa lykätä Ruotsin hyväksymistä? Pitääkö Suomen odottaa? Ruotsi ja Suomi ovat kertoneet menevänsä Natoon käsi kädessä. Hand i hand. Ehdottomasti ei’, kirjoittaa toimittaja Unto Hämäläinen (HS 13.11.22).

Toimittaja perustelee: Suomi ja Ruotsi kuuluivat Euroopan vapaakauppaliittoon Eftaan, joka neuvotteli Euroopan yhteisön EY:n (nykyisen EU:n) kanssa yhteisen talousalueen perustamisesta. Suomen ja Ruotsin hallitukset vakuuttivat neuvottelevansa käsi kädessä. Ministerit toistelivat silloinkin hand i hand -fraasia, kunnes… Perjantaina 26. lokakuuta 1990 pääministeri Ingvar Carlssonin hallitus ilmoitti, että Ruotsi hakee EY:n jäsenyyttä.

Presidentti Mauno Koivistolle ja hallitukselle päätöksestä ei ollut kerrottu etukäteen mitään. Tehdessään päätöksen Ruotsin johto tiesi, ettei Suomen olisi mahdollista pyrkiä Ruotsin perässä EY:n jäseneksi. Pääsyn esti Suomen yya-sopimus Neuvostoliiton kanssa. Välistäveto oli järkytys varsinkin Koivistolle (HS 13.11.22).

Ruotsi oli aluksi vastahakoinen pyrkimään Natoon, mutta mieli muuttui. Nyt Suomen ja Ruotsin jäsenyys on kiinni enää Turkin kannasta. Turkki on jarruttanut hyväksymistä ja kiristänyt Suomelta ja Ruotsilta lupauksia, jotka koskevat muun muassa terrorismin kitkemisestä ja helpotuksia asevientiin.

Unto Hämäläinen analysoi erilaisia vaihtoehtoja ja päätyy siihen, että hankala vaihtoehtoehto on se, että Turkki hyväksyy Suomen jäsenyyden mutta haluaa lykätä Ruotsin jäsenyyden hyväksymistä.

”Mitä tekee Suomi silloin? Jätetäänkö kaveri? Pitäisikö Suomen jäädä odottamaan Ruotsia?”, hän kysyy. Ja siis vastaa: ”Ei, ehdottomasti ei pidä. Valtiot toimivat oman etunsa pohjalta. Niin toimi Ruotsi syksyllä 1990, ja niin pitää Suomen toimia nyt, jos tilanne sitä vaatii. Ruotsi on suojattu maa ja Suomi on uhattu maa, kuten ruotsalainen diplomaatti ja historioitsija Krister Wahlbäck on osuvasti kiteyttänyt naapurimaiden geopoliittisen eron.”

Näin todellakin on asianlaita. Suomen etu on mennä Natoon Ruotsia odottamatta. Ruotsille ei ole mitään hyötyä siitä, että Suomi jäisi Ruotsin seuraksi Naton ulkopuolelle niin pitkäksi aikaa kunnes Turkki mahdollisesti näyttää vihreää valoa Ruotsillekin.

Päinvastoin, Suomi voi auttaa Ruotsin jäsenyyspyrkimystä tehokkaammin Naton jäsenenä kuin sen ulkopuolella. Lisäksi Suomen jäsenyys toisi turvaa koko Pohjolaan, kuten Viro on hyvin ymmärtänyt. Niin on tuonut turvaa myös Norjan jäsenyys. Suomi tarvitsee jäsenyyttä kipeämmin kuin Ruotsi.

On naiivia ajatella Pohjoismaisen yhteistyön edellyttävän tällaista käsi kädessä -politiikkaa. Kuten on nähty, ei Ruotsikaan ole sitä itse noudattanut. Ruotsin pitäisikin ryhdistäytyä, ja sanoa, että Suomen on mentävä vaikka yksin, jos Ruotsi ei pääse samalla ovenavauksella.”

Nämä näkemykset pitävät edelleen paikkansa. Jos siis tilanne tarjoutuu, Suomen on syytä tarttua siihen. Ruotsi ei ilmeisesti kuitenkaan tule ymmärtämään meitä siinä, sillä Ruotsin ulkoministeri on jo esittänyt huolestuneisuutensa tästä mahdollisuudesta. Nyt toivoisi ruotsalaisilta kypsyyttä ja harkintakykyä.

Lopuksi on todettava, että tämän tilanteen realisoituminen on vielä hyvin epävarmaa. Silti meillä on oltava valmiit suunnitelmat sen varalta, että tilanne kuitenkin tarjoutuu.

—————

Ks. kirjoittajan US-blogi 15.10.2022 samasta aiheesta:

Pitäisikö Suomen liittyä Natoon ilman Ruotsia?

 

 

Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu