Suomen kieli rappeutuu

 

Suomen kieli näyttää rappeutuvan tasaista tahtia. Nuoriso ja lapset eivät enää lue kirjallisuutta, mikä on äidinkielen taidon syventämisen kannalta haitallista. Koulujen opetussuunnitelmiin ja jopa tilajärjestelyihin on tullut monenlaisia ”uutuuksia”, joita on arvosteltu julkisuudessa.

Muun muassa opettajat ja pedagogian asiantuntijat ovat olleet kriittisiä, ja voisi olettaa, että oppimista vaikeuttavat piirteet  heijastuvat aikanaan myös äidinkielen oppimistuloksiin. Jo nyt kerrotaan oppilailla olevan ongelmia muun muassa lukutaidon suhteen, jopa lukiotasolla. Näistä ongelmista ei kuitenkaan tämän enempää tällä kertaa.

Eräs tärkeä ammattimainen kielenkäyttäjäryhmä media, erityisesti printtimedia, syyllistyy sekin aika ajoin kielen käytön lipsahduksiin. Nämä ovat siinä mielessä vakavia, että mediaa seuraa joka päivä suuri osa lukutaitoisesta väestöstämme. Median tarjoama hyvä esimerkki olisi siten erittäin tärkeä.

Olen poiminut näkemykseni tueksi yhden tuoreen esimerkin. Helsingin Sanomissa esiintyy 31.1. (s. A6) seuraava uutisen alaotsikko: ”Suomalaiset rakastivat ihailla, kadehtia ja inhota yläluokan rennon röyhkeää vesaa”. Uutinen käsittelee kirjailija ja elokuvaohjaaja Jörn Donnerin kuolemaa ja elämäntyötä.

”Rakastivat ihailla” – miksei vain: ihailivat…? Anglistinen muoto ei anna viestiin mitään lisäinformaatiota. Päinvastoin se vie siltä tehoa luodessaan vakavaan asiaan naurettavan vivahteen.

Tämä esimerkki ei kuitenkaan ole harvinainen. Vastaavanlaisia ja lievempiäkin tapaa lehdissä aika ajoin.

Median toivoisikin kiinnittävän nykyistä enemmän huomiota oikeakielisyyteen ja tyyliin juuri suuren esimerkkivaikutuksen takia. Moni mediaa seuraava saattaa kuvitella, että esimerkiksi englanninkielisen rakenteen noudattaminen äidinkielessä on jotenkin hienoa ja nykyaikaista.

Ovathan suomalaiset olleet jo perinteisesti taipuvaisia arvostamaan ulkomaisia vaikutteita ja ilmiöitä muun muassa kielenkäytössä oman kielen kustannuksella. Siten tällaiset esimerkit uppoavat monessa tapauksessa otolliseen maaperään.

 

Lokari

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu