Tarvitaanko nyt jarrumiestä koronan torjunnalle?

Helsingin Sanomat peräänkuuluttaa pääkirjoituksessaan (11.3.) ”tasavallan jarrumiestä, viisasta jarruttelijaa”, joka muistuttaisi hallituksen koronan torjuntapäätösten vaikutuksista kauas tulevaisuuteen.

Lehden mukaan Suomi on selvinnyt koronavirusepidemiasta hyvin. Lisäksi myönnetään, että hallituksen tulee varautua pahimpaan ja toimia mieluummin etukenossa kuin viivytellä. Mutta lehden neuvon mukaan samalla olisi tärkeää, että joku pitäisi silmällä isoa kuvaa: toimien tehokkuuden ohella pitää muistaa kansalaisten perusoikeudet sekä se, millaisia ennakkotapauksia tulevaisuutta silmällä pitäen luodaan.

Moitteet suunnataan ensinnäkin oikeuskanslerin suuntaan, jonka ”tulisi suojella laillisuutta, mutta nyt kansleri ei näytä reagoineen edes ulkonaliikkumiskieltopuheisiin”.

Hallituksen tulee kuitenkin muistaa myös ne kansalaisten perusoikeudet, jotka koskevat heidän terveyttään ja henkeään. Hallituksen arvioima ”iso kuva” ja tekemä päätös sisältävät kannanoton näihin tärkeisiin oikeuksiin, ja lienee vaikea perustella elinkeino- ja liikkumisvapauteen liittyvien oikeuksien menevän näiden ohi. Mitään ennakkotapauksia ei nyt luoda, vaan jokaisen kriisin edellyttämät toimenpiteet arvioidaan erikseen silloin kun kriisi on akuutti.

Muualla Euroopassa on menty kansalaisten suojelemiseksi paljon tiukempiinkin rajoituksiin kuin meillä. Maassamme ei ole kyetty edes päättämään pakollisista koronatesteistä ja  karanteeneista maahanpääsyn ehtona. Rajat vuotavat kuin seula, ja aluehallintovirastot seuraavat tilannetta sivusta, vaikka koronavirustilanne on koko ajan pahenemassa.

Mitä tulee oikeuskanslerin toimintaan ulkonaliikkumiskieltoa koskevien hallituksen puheiden suhteen, näyttäisi ennenaikaiselta hätäilyltä, jos oikeuskansleri lähtisi ruotimaan julkisuudessa hallituksen suunnitelmia.

Myös Tasavallan presidentti saa pääkirjoittajalta kritiikkiä: ”Presidentti-instituutio luotiin vastapainoksi eduskunnalle, mutta nykyinen viranhaltija on ollut hallitustakin hanakampi poikkeustoimiin. Vauhdinpitäjiä maassa siis riittää…”.

Pääkirjoittajan vastalääke tähän olisi alussa mainittu ”viisas jarruttelija”. Kuten edellä kävi ilmi, perusteluna jarruttelun tarpeelle esitetään vain ylimalkainen näkemys perusoikeuksien kokonaisuudesta, ”isosta kuvasta”, ja toimenpiteiden vaikutuksista joskus tulevaisuudessa.

Presidentillä on kuitenkin oikeus itsenäiseen ajatteluun ja sen julkistamiseen, kuten kaikilla kansalaisilla. Hänen vahvuutensa on vankka kokemus, jota muun muassa hallitukselta puuttuu. Sen perusteella presidentillä, jos kenellä, on resursseja kaivatun ”ison kuvan” muodostamiseen tilanteesta. Hän on jo aikaisemmin ehdottanut koordinoivan koronanyrkin luomista. Hallitus torjui sen, mutta sellaisen tarve on koko ajan käynyt yhä ilmeisemmäksi.

Alun haparoinnin ja toimettomuuden jälkeen hallitus on koronatilanteen koko ajan pahentuessa tullut lopulta kriisitietoiseksi ja ryhtynyt tarvittaviin torjuntatoimenpiteisiin ja tulevien toimenpiteiden ennakointiin. Nyt ei tarvita yksipuolisiin intresseihin nojaavia jarrumiehiä, jotka unohtavat tärkeimmän eli kansanterveydelliset motiivit.

 

 

+2
Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu