THL on edelleen vastahakoinen koronatorjunnan suhteen – miksi?

Hallituksen koronaministerityöryhmä päätti valmistella päätöstä, jonka mukaan Kiinasta saapuvilta lentomatkustajilta vaaditaan korkeintaan kahden vuorokauden ikäinen negatiivinen koronatestitulos. Suomen tämän hetkisiin koronaolosuhteisiin ei haluttaisi ottaa lisäksi mahdollista uuden virusmuunnoksen aiheuttamaa tautiaaltoa, sanoi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru  (Yle.fi 7.1.).

Sen sijaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen  (THL) johtavan asiantuntijan Jari Jalavan mukaan etukäteen vaadittavalla negatiivisella testituloksella on vain pieni merkitys Suomen epidemiatilanteen kannalta, Jalavan mukaan toimenpiteillä ei kuitenkaan missään nimessä pystytä estämään uusien virusmuunnosten leviämistä EU-alueelle. (Yle.fi 5.1.).

THL on koko koronavirusepidemian ajan ollut eri linjoilla kuin useimmat lääkärit ja hallitus. Miksi? Erään selitysehdotuksen antaa Suomen Kuvalehden numerossa 50 (16.12.22) teknologiajohtamisen apulaisprofessori Pauli Alin ( USA).

Pauli Alin viittaa joukkoon terveydenhuollon ammattilaisia, jotka esittivät huolensa THL:n toiminnan eettisyydestä (Ilta-Sanomat 3.11.22). He katsoivat, että THL:n rokotetutkimus voi vaikuttaa sen antamiin rokotusohjelmasuosituksiin.

Tietyn rokotetutkimuksen onnistuminen saattaa vaatia väestön tietynlaista immuniteettiprofiilia (kuinka monta rokotettua, millä määrällä rokotteita ja minä aikana). Laitoksen tutkijoiden intressissä voi olla, että he suosittelevat rokotusohjelmaa, joka tuottaa tutkimuksen haluamaa profiilia. Ongelma syntyy, jos tutkimuksen haluama profiili ei ole kansanterveydelle optimaalinen eli paras mahdollinen.

Paul Alin tekee seuraavan johtopäätöksen: ”Jos näin on käynyt, suomalaiset ovat voineet – pyytämättä ja yllätyksenä – joutua eräänlaisiksi koronarokotetutkimuksen koekaniineiksi. Tämä olisi perin ongelmallista. Ei suomalaisten tehtävä voi olla sairastaa suomalaista rokotetutkimusta maailmankartalle”.

Alin viittaa THL:n ristiriitaisiin tehtäviin, jotka ovat kansanterveyden edistäminen ja tutkimus. Kansanterveystyö voi edistyä niin hyvin, että tutkijoille ei riitä enää tutkittavaa. Toisaalta, tutkimus voi sujua hyvin, mutta kansa sairastaa, koska kansanterveystyöhön ei ole panostettu tarpeeksi ja oikealla tavalla.

Tämä mahdollinen ristiriita on syytä tutkia perusteellisesti. Tukea epäilyille antaa mainittu THL:n vastahakoinen linja. Laitos on koko pandemian ajan vähätellyt koronan vaarallisuutta ja pantannut rokotuksia, vaikka rokotteet vanhenevat varastoihin. Muitakin torjuntatoimenpiteitä on ylenkatsottu. Niinpä esimerkiksi alkuvuodesta 2022 koronakuolemien määrä maassamme oli huippuluokkaa.

Jos on todellakin niin kuin apulaisprofessori Alin uumoilee, tilanne on huolestuttava, suorastaan katastrofaalinen. THL:n tehtäväasettelussa tutkimus täytyy pudottaa sille kuuluvaan asemaan ja nostaa ihmisten terveys ja hyvinvointi ensisijaiseksi.

THL:n asiantuntijoiden lausunnoissa ei ole juurikaan kannettu huolta kärsivistä ihmisistä, potilaista. Ovatko he tosiaan koekaniinin asemassa? Tämä ei ole hämmästyttävää, sillä nämä asiantuntijat eivät juurikaan ole lääkäreitä, eivätkä ainakaan potilaiden hoidossa toimivia lääkäreitä, vaan usein virologeja ja muita tutkijoita.  He pitävät tutkimusta päätehtävänään.

Inhimillisyys ja potilaskeskeisyys on tuotava keskeiseksi osaksi THL:n toimintaa. Ellei se näytä onnistuvan, THL on muutettava pelkäksi tutkimuslaitokseksi, ja siirrettävä terveys- ja hyvinvointi uudelle organisaatioyksikölle, joka on itsenäinen suhteessa tutkimuslaitokseen. Pallo on nyt lainsäätäjällä.

 

 

Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu