Toiko yllättävä metsäratkaisu Suomelle ”tikkukaramellin”?

HS otsikoi pääkirjoituksensa: ”Yllättävä metsäratkaisu toi Suomelle tikkukaramellin” (16.7.). Lehti katsoo, että syynä oli metsäteollisuuden voimakas lobbaus. ”Suomelle asetettu tavoite metsien hiilinieluksi on selvästi alempi kuin mihin Suomi etukäteen valmistautui ja mitä tutkijat suosittelivat”.

Mitä vikaa tässä on? Tuloshan oli Suomelle torjuntavoitto, eikä suinkaan ”tikkukaramelli”. Lehden mukaan ”poliittisesti sen makeutta ei myönnetä”. Pitäisikö Suomen osoittaa komissiolle erityistä kiitollisuutta tästä ratkaisusta?

Lehti toteaa, että kärsijän roolissa Suomi ei ole – pitäisikö olla? Samalla luetellaan monien maiden osalle tulleita isompia kiristyksiä kiinnittämättä huomiota siihen, että kyse on Suomea paljon suuremmista maista. Ne ovat kyllä hoitaneet ja hoitavat omat etunsa. Pienet maat ovat vaarassa joutua EU:ssa heittopusseiksi.

Metsän hakkuumäärät toteutetaan Suomessa ottaen huomioon myös metsänhoidolliset ja taloudelliset näkökohdat, jotka lehti kutakuinkin sivuuttaa. Juuri taloudellisesta ulottuvuudesta Suomen edustajat ovat valtakunnan ja sen kansalaisten edun nimissä kiinnostuneita.

Pääkirjoittajan mielestä ”uhmakkaat puheet Suomesta Euroopan hiilinielureservaattina on syytä jättää taka-alalle”. On kuitenkin todettava, että monenlaisia uhkakuvia oli näköpiirissä, ja niihin oli syytä reagoida etukäteen, ennen komission päätöstä. Liian usein suomalaiset ovat heränneet protestoimaan epäedullista päätöstä vasta jälkikäteen. Se on hedelmätöntä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) toteaa (TS 17.7.), että tämä Suomelle edullinen metsäratkaisu eli uusi laskentamalli on Suomen pitkäjänteisen vaikuttamistyön tulosta.

Lobbaus ja ”uhmakkaat puheet” siis kannattivat. Suomi ei saavuta mitään etua siitä, että se on rähmällään EU:n suuntaan – päinvastoin. Ministeri Lepän mukaan komission esitys on vasta lähtökohta neuvotteluille, joiden aikana Suomen on valvottava tiukasti etuaan. Ei kisa siten tähän ”tikkukaramelliin” päättynyt.

 

+14
Lokari
Sitoutumaton Turku

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu