Tutkijat ja asiantuntijat haastavat hallituksen koronastrategian

Lähes viisikymmentä suomalaista tutkijaa ja asiantuntijaa toivoo avoimessa kirjeessään koronaviruksen tukahduttamista – hallituksen valitseman hybridistrategian sijaan. Kirjeen allekirjoittajien joukossa on muun muassa lääkäreitä ja lääketieteen, biolääketieteen, taloustieteen ja matemaattisten alojen tutkijoita. Heidän mukaansa viruksen tukahduttaminen olisi mahdollista, vaikka valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen johtama valmisteluryhmä päätyykin raportissaan vastakkaiseen näkemykseen (Ilta-Sanomat 7.5.).

Kirjeessä esitetään, että koronavirus voidaan  tukahduttaa jopa viidessä viikossa, ja aika tukahduttamiselle olisi juuri nyt, kun Suomen koronatilanne on hyvässä hallinnassa. Allekirjoittajat haluavat rohkaista valtioneuvostoa päättäväisiin toimiin. Viruksen tukahduttaminen on sekä kansanterveyden että talouden kannalta ylivoimaisesti paras vaihtoehto, ja hallituksen tulisi omaksua se viipymättä, kirjeessä sanotaan.

Kun tartuntojen määrä on saatu pieneksi, tutkijoiden mukaan yksittäiset tautitapaukset ja tartuntaketjut ovat helposti jäljitettävissä sekä kitkettävissä, kun testauskapasiteetti ja tartuntaseuranta on turvattu. Aktiivinen seuranta, testaaminen ja eristäminen puolestaan ehkäisevät uudet epidemia-aallot. Matkustusrajoitukset ja seuranta- sekä valvontatoimet ovat taloudellisilta ja inhimillisiltä kustannuksiltaan huomattavasti pienemmät kuin muissa strategioissa. Sen sijaan hidastamisen strategia ylläpitää ihmisten epävarmuutta, ja tämä vähentää taloudellista toimeliaisuutta.

Epidemian tukahduttanut yhteiskunta on huomattavasti vapaampi ja vauraampi kuin sellainen, jossa virus on jatkuvasti läsnä nykyiseen tapaan. Tukahduttaminen on paitsi varovaisuusperiaatteen mukaista, myös ainoa eettisesti kestävä vaihtoehto. Lääkärietiikan ja ihmisoikeuksien mukaisesti on estettävä kuolemia, ei vain hidastettava niitä, kirjeessä todetaan.

Yksi kirjeen allekirjoittajista, lääketieteellisen solu- ja kehitysbiologian professori ja Oulun yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Petri Lehenkari painottaa, että kirje ei merkitse vastakkainasettelua allekirjoittaneiden ja hallituksen välillä. Hän kuvaa kirjettä keskusteluksi, joka tarjoaa tieteeseen perustuvan vaihtoehtoisen lähestymistavan poliittisen harkinnan tueksi. Lehenkari kiittelee hallituksen tähänastisia toimia ja muistuttaa, että uuteen tietoon nojautuen linjauksia voidaan muuttaa.

Tämä vastakohtaisuutta tasoitteleva kommentti onkin periaatteessa tärkeä, sillä hallitus ei tule nytkään suhtautumaan suopeasti sen politiikasta poikkeaviin ehdotuksiin. Varsin todennäköisesti nämä neuvot kaikuvat kuitenkin kuuroille korville, sillä hallitus ei kaipaa neuvoja ja uusia ”nyrkkejä” täydentämään omaa tietämystään, vaan kokee ne yrityksiksi puuttua päätösvaltaansa.

Professori Lehenkari luettelee joitakin  yksityiskohtaisia keinoja viruksen torjumiseksi: esimerkiksi rajojen täydellisen sulkemisen sijasta maat voitaisiin luokitella eri ryhmiin sen mukaan, miten turvallista ja suotavaa niihin matkustaminen on. Toinen epidemia-aalto voidaankin Lehenkarin mukaan estää eristämällä sairaat, kontrolloimalla, testaamalla ja eristämällä altistuneet, selvittämällä tartuntaketjut sekä suojautumalla ja suojaamalla muut. Eräs torjuntakeino olisi kasvomaskien käyttö.

Yhteenvetona todeten asiantuntijaryhmän ulostulo on järkevä, ja siinä ajatellaan kansalaisten parasta. Siitä puuttuu hallituksen hybridistrategiassa havaittava eettisesti epäilyttävä ihmishenkien ja taloudellisten näkökohtien keskinäinen punninta eli ”kohtuullisen uhrimäärän” hyväksyvä ajattelu. Olisi toivottavaa, että hallitus rohkenisi – vastoin odotuksia – tarkistaa näkemystään tämän uuden tiedon valossa.

Hallituksessa on järkeviä ihmisiä, jotka varmasti ymmärtävät kirjelmän ehdotuksen perusteltavuuden, mutta poliittinen maailma toimii omien lakiensa ja sääntöjensä mukaisesti. Ei ole harvinaista, että siellä joudutaan asettamaan vastakkain käytännön järkevyys ja poliittinen tarkoituksenmukaisuus, ensin mainitun tappioksi.

Lokari

Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu