Tehohoitotilanne määrää koronarajoitusten tarpeen

Kuinka kauan tätä koronatilannetta voi oikein jatkua?

Tämä kysymys käynee jokaisen mielessä aika-ajoin, etenkin siirryttäessä jo toisen koronan täyteisen joulun kautta kolmanteen koronavuoteen. Kysymykseen on onneksi olemassa yksinkertainen vastaus: niin kauan kun tehohoitopaikkojen riittävyys on jatkuvasti uhattuna koronapotilaiden vuoksi.

Ihmisten keskuudessa kulkee vuodesta toiseen erilaisia tartuntatauteja ilman tarvetta sulkea koko yhteiskuntaa ja asettaa rajoituksia toisensa perään. Toistuvasti näen ihmetteleviä keskusteluita siitä, miksi koronaan suhtaudutaan edelleen eri tavoin kuin esimerkiksi kausi-influenssaan, joka myös vuosittain ajaa potilaita teho-osastolle ja jopa kuoleman partaalle. Näitä keskusteluita käydään pääosin siksi, että ihmisillä tuntuu olevan taipumus ensiksi päättää mielipiteensä keskusteltavasta aiheesta, ja vasta sen jälkeen etsiä tuota mielipidettä tukevia uutisia (joita aina taatusti löytyy).

Jos sen sijaan keskityttäisiin havainnoimaan tilannetta edes hieman objektiivisemmasta näkökulmasta, ei olisi vaikea havaita, että koko koronapandemian ajan keskiössä ovat olleet tehohoitopaikat ja niiden riittävyys. Tuskin kukaan on voinut välttyä kuulemasta tehohoitopaikkojen vähäisyydestä, mutta oivallus siitä miten tämä käytännössä koskee kaikkien elämää näyttää jäävän syntymättä.

Tehohoitopaikkojen ylikuormitus on täysin kestämätön tilanne, joka tulee saada hoidettua niin pian kuin mahdollista. COVID-19 saattaa jatkuvasti ihmisiä tehohoitoon paljon suuremmissa määrin kuin tilanteessa, jossa koronaa ei olisi. Toisin sanoen paljon tavallista enemmän. Tämän vuoksi rajoituksia asetetaan: jotta tehohoitoa tarvitsevia potilaita kyetään hoitamaan. Kun tehohoidon tilanne saadaan palautettua normaaliksi, voidaan nähdäkseni rajoitteista hiljalleen luopua. Tämän pitäisi tässä vaiheessa pandemiaa olla selvää, ja rajoituksista päättävien tahojen tulisi myös tuoda tämä selkeästi esille.

Paras tällä hetkellä käytössä olevista keinoista pandemian hillitsemiseksi on väestön kattava rokottaminen. Ei ole uutinen, että rokotettu henkilö voi sairastua koronaan. Samalla tavoin ei ole uutinen, että talvirenkaista huolimatta auto voi luistaa tieltä ojaan. Vaikka talvirenkailla on mahdollista ajaa ojaan, en pitäisi tätä syynä olla vaihtamatta talvirenkaita. Kyse on todennäköisyyksistä ja taudin ilmaantumisesta väestöllisellä tasolla, ei yksittäisten henkilöiden kohdalla tapahtuvista poikkeuksista.

On myös huomattavaa, että vaikka koronarokotteella on olemassa mahdollisia haittavaikutuksia (kuten kaikilla lääkkeillä), ovat monien koronatartunnasta aiheutuvien samojen haittavaikutusten ilmaantumisen todennäköisyys merkittävästi suurempi. Esimerkiksi: BioNTech-Pfizerin koronarokote nostaa riskin sairastua sydänlihastulehdukseen kolminkertaiseksi. Sen sijaan COVID-19 taudin sairastaminen nostaa tuon samaisen riskin 18-kertaiseksi. (Lähde: Barda et al NEJM 15.9.2021 https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/nejmoa2110475). Ottaen huomioon, että ainakin jokainen rokottamaton sekä osa rokotetuistakin tulee koronan jossain vaiheessa sairastamaan, täytyy käytännössä valita joko 3-kertainen tai 18-kertainen riski sairastua sydänlihastulehdukseen. Myös monien muiden haittavaikutusten kohdalla tilanne on samankaltainen; rokotteen ottamalla aiheutuvat komplikaatiotodennäköisyydet ovat pienemmät kuin taudin sairastamalla.

Monet, jotka ovat jättäneet rokotteen ottamatta käyttävät tukenaan argumentteja kuten: ”Kaikkia on velvollisuus hoitaa, vaikkei olisi ottanut rokotetta”. Tämä pitää paikkansa, mutta kaikkia ei silti hoideta. Tämä johtuu resursseista, joita ei ole.  Koronapotilaiden aiheuttama tehohoitoruuhka aiheuttaa jatkuvasti tilanteita joissa täytyy päättää ketä hoidetaan. Samalla tehdään päätös jonkun muun hoitamatta jättämisestä. On siis ainoastaan vastuullista tehdä omalta osalta kaikki mahdollinen, jottei itse levittäisi tai sairastaisi koronaa. Tehohoitopaikkojen ylläpito on erittäin kallista, eikä uusia tehohoitopaikkoja avata tuosta vain. Ilta-Sanomat uutisoi 1.12. ainoastaan koronapotilaiden tehohoidon maksaneen tähän mennessä 56,6 miljoonaa euroa.

Mitä tulee henkilökohtaiseen koronaan sairastumiseen, on etukäteen mahdotonta tietää, millainen tautimuoto omalle kohdalle sattuu. Saatat sairastaa taudin pikku flunssana, tai yhtä hyvin saatat viettää viikon teho-osastolla, riippumatta iästäsi ja peruskunnostasi. Harva koronan takia teho-osastolle joutunut potilas on jälkeenpäin rintaansa röyhistäen kertonut olevansa tyytyväinen siihen, ettei ottanut rokotetta.

On kaikkien vastuulla osallistua omalta osaltaan talkoisiin, joiden tavoitteena on tehohoitotilanteen rauhoittaminen. Kun tämä tavoite saavutetaan, voidaan viimein palata elämään ilman jatkuvia rajoitteita. Välittäkää itsestänne ja toisista, ottakaa rokote.

 

+14
Lucas Mäki

Politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut 22-vuotias hammaslääketieteen opiskelija

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu