Suomen ilmastopolitiikka vie meiltä työt ja rahat

Pidin eduskunnan täysistunnossa alla olevan puheen Ilmastovuosiraportista torstaina 12.9.2019.

Rinteen hallituksella ovat hukassa talousrealismi ja ilmastorealismi.

 

 

Arvoisa puhemies,

Suomen vienti ei kestä eivätkä ihmisten rahat riitä toteuttamaan hallitusohjelman ja ilmastovuosikertomuksen kuvaamaa politiikkaa. Mikäli tätä politiikkaa viedään eteenpäin yksisilmäisesti ja jääräpäisesti, odottavat meitä energiaköyhyys ja hyvinvointitappiot.

Julkinen talous ja maamme hyvinvoinnin ylläpitäminen ovat täysin riippuvaista yrityksistä ja viennistä. Vientikykyä ja yritysten toimintaedellytyksiä tulee siis varjella ja parantaa kaikin keinoin.

Toisaalta meidän on huolehdittava palkan ostovoimasta ja hillittävä kotitalouksien velkaantumista, joka on todellinen jarru taloudelle ja siten myös työpaikkojen luomiselle. On siis huolehdittava palkansaajien vapaaehtoisesta kulutusvoimasta: nettopalkasta. Liikkuminen, asuminen ja syöminen eivät saa köyhdyttää meitä ja rahaa on riitettävä ihan tavalliseen hyvään arkeen.

 

Hallitusten, oli siellä kuka hyvänsä, tulisikin pyrkiä kaikin keinoin verokiilan pienentämiseen ja kansalaisiin kohdistuvan kustannustason laskemiseen.

Nyt politiikka on kuitenkin päinvastaista. Kaikesta tehdään entistä vaikeampaa ja kalliimpaa ilmastojohtajuuteen vedoten.

Järjettömän ilmastopolitiikan ansiosta suomalaisiin yrityksiin ja yksilöihin kohdistuu jatkuvaa kustannusten nousua ja ennenaikaisten, osin jopa järjettömien investointien paine.
Hallituksen valitsema ilmastopolitiikka tulee kasvattamaan asuntokuntien velkaa ja välttämättömien menojen kustannuksia, vaikeuttamaan perusarkea ja jarruttamaan suotuisaa talouskehitystä. Yhä suurempi osa tuloista perustarpeisiin ja velkojen hoitoon. (Suomalaisten asuntokuntien velka kasvoi 2002-2018 jo 118%. Samaan aikaan asuntokuntien käytettävissä oleva rahamäärä kasvoi vain 35%.)

Tätäkö todella haluatte?

 

Arvoisa puhemies,

ilmastopolitiikka on tiukasti kytköksissä kuvitelmaan siitä, että elämisen koko infra ja teknologia tulee investoida uusiksi 15 vuodessa tekemällä nykyisen käyttö mahdottomaksi. Sähkön siirtohinnat ovat kevyttä esimakua siitä, miten siinä käy. Ei onnistu ja kalliiksi tulee. Ihmisten rahat eivät riitä.

Esimerkki järjettömästä investointipaineesta ovat liikennesektorin päästövähennystavoitteet. Jotta henkilöautokannan keski-ikä lähtisi edes yhtään laskemaan, suomalaisten pitäisi käyttää vuosittain noin miljardi euroa enemmän uusien autojen ostoon ja kaksi miljardia, jos halutaan saavuttaa sähköautojen määrätavoitteet. Suomalaisilla ei kerta kaikkiaan ole varaa maksaa nykyisen asuntonsa tai liikennevälineensä energiakustannuksia, mutta ei myöskään varaa uuteen hiilineutraaliin asuntoon tai esim. sähköautoon. Eihän tämä voi olla totta!

Pakottaminen uuden teknologian käyttöönottoon normaalia investointisykliä nopeammin ei siis ole järkevää. Teknologian jatkuvaa kehitystä on tietenkin tuettava, mutta nykyinvestointien taloudelliset pitoajat on saatava käyttää loppuun! Uuden teknologian tulee nostaa tuottavuutta ja laskea tuottajien ja loppukäyttäjien kustannuksia. EI NOSTAA!

Yritysten menoja ei saa kasvattaa ilmastopolitiikkaan vedoten. Työnantajien veroja ja maksuja ei saa korottaa vaan niitä tulisi päinvastoin helpottaa. Erityisesti työllistävät yritykset, kuten nyt Rauman paperitehdas, kärsivät Suomen suuresta verokiilasta.

Kertautuessaan talouden läpi verokiila laskee palkkojen ostovoimaa ja nostaa nimellispalkkavaatimuksia. Keskipalkkaisella perheettömällä palkansaajalla on Suomessa yli 2 prosenttiyksikköä kovempi tuloverotus kuin Euroopan verrokkimaissa keskimäärin, ja lähes 6,5 prosenttiyksikköä kovempi verotus kuin Euroopan ulkopuolisessa verrokkiryhmässä (Australia, Japani, Kanada ja USA).

 

Arvoisa puhemies,

Hallitusohjelman ja ilmastovuosikertomuksen mukainen ilmastopolitiikka ja ilmastojohtajuuden tavoittelu tulee synnyttämään Suomeen laajamittaista energiaköyhyyttä ja hyvinvointitappioita.
Suosittelen hallitusta arvioimaan uudelleen ilmastopolitiikkaansa ja sen vaikutuksia kilpailukykyymme, taloudelliseen huoltosuhteeseemme ja hyvinvointimme ylläpitoon.

Nykyisenkaltainen ilmastopolitiikka vie meiltä lopulta leivänkin suusta.

 

lulusirkku

diplomi-insinööri, kansanedustaja, neljän lapsen äiti. Perussuomalaiset Naiset 2.vpj 2018- maakuntahallituksen jäsen 2017- kaupunginvaltuutettu 2008-, kaupunginhallituksen jäsen 2013-

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu