Asenne ratkaisee – AINA!

Asenne ratkaisee – AINA!
Kaupunkien ja syrjäseutujen ongelmiin tarvitaan eduskuntatasolle sosiaalialan ammattilaisia, joilla on käsitys sosioekonomisen aseman merkityksestä yhteiskunnan rakentumiseen.
A-studiossa käytiin keskustelu 23.2.2023 otsikolla eriarvoistava koulu, jossa rehtori Jaakko Sarmola Napapiirin peruskoulusta, pääjohtaja Minna Kelhä Opetushallituksesta, lehtori Jari Salminen Helsingin yliopistosta sekä kasvatustieteiden professori Mari-Pauliina Vainikainen Tampereen yliopistosta kävivät keskustelua nykykoulusta, sen riittävyydestä sekä tulevaisuudesta.
Mielestäni ohjelman loppuosassa päästiin kiinni ratkaisuihin. Voimme rypeä mudassa ja kieriskellä savessa valittaen mikä tilanne on tällä hetkellä tai sitten keskittyä ratkaisuihin.
Pisatulokset on laskeneet mutta olemme kansainvälisissä vertailuissa hyviä. Valtaosa Suomen oppilaista pärjää hyvin mutta pienessä osassa oppilaita näkyy ”heikosti osaamisensa näyttäviä oppilaita”, joita ei kiinnosta asia ja siksi eivät välttämättä myöskään anna tutkimukselle oikeaa tietoa. Tutkijoilla on ollut tutkimusten lokitiedot käytössä, joista kyseinen väittämä on nostettu esiin. Sikäli jos asia ”ei kiinnosta itseä”, siihen ei ikään kuin tarvitse panostaa. Näiden oppilaiden osuus on kasvanut.
Ratkaisuksi ylhäältä päin ohjailtu koulutus koko Suomeen?
Resursseja on liian vähän, rahaa on liian vähän… Kuitenkin Suomessa tälläkin hetkellä samoilla resursseilla on kouluja, joissa oppimistulokset ovat hyviä ja on kouluja joissa ei meinata pärjätä millään. Mikä tilanteeseen on sitten syynä?
Kysymys kuuluukin siis kuinka rahat käytetään? Kuka niistä on sitten päättänyt? Koulujen välillä on eroja, kuinka samoilla resursseilla jossain pärjätään mutta toisaalla ei?
Yksi asia on varma – koulutuksen määrärahoista ei saa enää tinkiä. Mikä sitten avuksi? Ilman eurojakin voidaan myös tehdä jotain. Kohdentuu, oikeisiin asioihin, erityisopetuksen uuteen malliin, miten rahat saadaan kohdentamaan oikeaan asiaan, tasavertaisesti.
Sosioekonomisen aseman merkitys kaupunkisuunnittelun, koulupiireihin sekä koko yhteiskunnan suunnitteluun ylhäältä lähtien.
Ohjelman loppuosiossa keskustelijat kävivät keskustelua siitä millä yhteiskunnan toimilla on lopulta vaikutusta lasten hyvinvointiin; harrastukset, koulumatkojen pituudet, syrjäseutujen tilanne ja kaupungin sisäiset toimet rakennuttamisessa.
Koulumatkan ollessa 1,5 tuntia suuntaansa, linja-autossa istuminen ei ainakaan paranna oppimistuloksia.
Vai onko käynyt niin, että liikaa valtaa alemmalle tasolle annettuna on johtanut tilanteeseen jossa nyt olemme?
Asikkalasta sivistysjohtaja Petri Haapanen on kertonut Asikkalan toimista ja heillä on perustaitojen ylläpitämiseen sekä vahvistamiseen panostettu – lukeminen ja laskeminen ja Haapasen mukaan näin tehdään jatkossakin. Hyvä niin! Asikkalassa on hyvä lasten elää, asua ja kasvaa.
Lahden kaupunki/Länsiharjun koulu, 3c, Tarja. Kiitos!
Juttelin lapsenlapseni kanssa talvilomalla ja kyselin hieman ruohonjuuritason kokemuksia tämän hetken koulun tilanteesta. 10-vuotias kertoi, että heidän luokallaan ei kiusata ketään paitsi joskus jotain tyttöä tai poikaa mutta opettaja puuttuu siihen hänen mielestään riittävästi. Samoin oppitunneilla käytetään joskus tablettia/tietokonetta mutta puhelimet ovat repussa oppituntien ajan eikä puhelimet ole ongelma luokkatilanteessa. Oppitunneilla jaetaan myös puheenvuorot, opettajan toimesta. Koulunkäynninohjaaja pyörähtää tunnilla tarvittaessa, englannissa, matematiikassa ja äidinkielen tunneilla. Ympäristötiedon sekä uskonnon tunneilla hän käy myös. Hänelle lähti myös kiitokset lapsenlapseltani.
Loistavaa!
Kuulen kentällä kovasti keskustelua siitä, kuinka koulun tilanne on huono, ohjaajia ei ole riittävästi ja työskentelyrauha on kadotettu. Tämä tarina kertoo jotain täysin muuta. Onko kyse sitten vain omalle lapsenlapselleni sattuneesta hyvästä työparista vai koko koulun toimintatavasta? Se jää selittämättä mutta hyvä mieli asiasta jäi itselleni keskustelusta. Välitunnit koulussa kuluvat haastateltavan mukaan reippaasti urheilun parissa.
Itselläni on kokemusta opetus- sekä ohjauspuolella koulusta mutta monen vuoden takaa. Kyselin ruohonjuuritason kokemusasiantuntijan mielipidettä juuri siitä syystä, olinko itse täysin väärässä omien ajatusteni kanssa. Hän vahvisti, että nykyluokassa pystyy opiskelemaan ja keskittymään, ainakin Länsiharjun koulussa 3C-luokalla.
Missä sitten ne ongelmat ovat, missä oppilaat eivät tottele oppilasta tai opettaja ei saa luokkaa kuriin? Mitä siellä on tehty toisin kuin edellä mainituissa?
Maarika Karjalainen
Sosionomi AMK
ADHD/neuropsykiatrinen valmentaja
NLP Master Practitioner
NLP Practitioner
Liike Nyt -puolueen eduskuntavaaliehdokas Asikkalasta
Liike Nyt Asikkalan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja
Liike Nyt Hämeen piirin hallituksen jäsen
Ehkä ne ongelmat on muualla kuin Asikkalassa. Kuten pääkaupunkiseudulla?
On yksi keino hämärtää ongelmaa ottaa Asikkala mukaan keskusteluun.
Valtava ongelma lievenee kun otetaan mukaan tarkasteluun paikkakuntia joilla ongelmaa ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Länsiharjun koulu on Lahdessa, ei Asikkalassa.
Luin kirjoituksen ennakko-odotusten kanssa.
Odotin milloin päästään otsikon lupaamaan Asenteeseen.
Sitä ei sitten ollutkaan.
Muutoin kyllä olen suurimmaksi osaksi samaa mieltä.
Blogikirjoitus tyrmää myös sen iänikuisen vaatimuksen ”Lisää rahaa!”.
Onhan se varsin merkillistä jos toisaalla samalla rahalla saadaan hyviä tuloksia ja toisaalla huonoja tuloksia.
Kyse ei siis ole rahasta lainkaan, vaan siitä mitä saadulla rahalla tehdään, miten tehdään ja kuka tekee.
Ja sitten otsikon mukaan ”Asenteesta”.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän asian ydin on siinä, että kaikki johtaa jo alkujaan väärästä asennekasvatuksesta.
Ilmoita asiaton viesti