Mitä ovat korona-ajan perustaidot?

Pandemian aikaan voi olla hyödyllistä arvioida uudelleen mitä perustaitoja tarvitsemme arjesta selviämiseksi. Kansainvälisen OECD:n teettämän PIAAC-aikuistutkimuksen mukaan tärkeimpiä perustaitoja ovat luku-, numero-ja digitaidot, ja heikot taidot näissä voivat vaikeuttaa työelämässä, opiskelussa ja elämän taitekohdista selviytymistä. Riittävätkö nämä myös kriisin keskellä vai olisiko nyt tärkeää esimerkiksi oppia toimimaan muuttuvissa tilanteissa?

Perustaitoja mittaavan PIAAC-aikuistutkimuksen parhaillaan toteutettavassa vaiheessa kolmanneksi perustaidoksi on nostettu adaptiivinen ongelmanratkaisutaito, mikä tarkoittaa taitoa ratkaista useita ja odottamattomia ongelmia teknologiaa hyödyntämällä. Adaptiivinen on luova, uusiin tilanteisiin sopeutuva ja oppimiskykyinen. Ehkä pandemia on vaatinut meiltä juuri adaptiivisia ongelmanratkaisutaitoja.

COVID19-pandemian aika on pakottanut meidät digiloikkaan ja verkkovälitteisiin toimintatapoihin. Samalla se on palauttanut meidät perustarpeiden turvaamiseen liittyvien perustaitojen kuten terveydestä huolehtimisen äärelle. Yhteenkuuluvuus ja itsensä toteuttaminen kuuluvat myös ihmisen perustarpeisiin, joihin on tänä aikana pyritty vastaamaan vuorovaikutusta ja luovaa tekemistä mahdollistavilla innovaatioilla.

Kansainväliset talousliitot ohjaajina

Pandemia on todennäköisesti opettanut meille myös uudenlaisia arjen perustaitoja, mutta mitä? Poikkeustilanteisiin varautumista, sopeutumiskykyä ja kuuliaisuutta, vai kekseliästä ongelmanratkaisukykyä ja kriittistä ajattelua?

Maailman talousfoorumi on listannut tärkeimmiksi nykypäivän taidoiksi kompleksisen ongelmanratkaisukyvyn, kriittisen ajattelun ja luovuuden. Monet taloustieteilijät ovat puolestaan nostaneet sosiaaliset taidot entistä tärkeämmiksi työelämän kontekstissa.

Kansalaisen arjessaan tarvitsemat perustaidot ovat nykyisin etupäässä kansainvälisten taloudellisten järjestöjen ja liittoutumien kuten OECD:n ja Euroopan unionin määrittelemiä, jolloin ne on suunniteltu vastaamaan erityisesti globaalin markkinatalouden tarpeisiin ja haasteisiin. Niiden tarjoama tulkinta tarpeellisista perustaidoista ohjaa monien maiden koulutuspolitiikkaa, mikä on aiheuttanut jonkin verran kritiikkiä tutkijoiden keskuudessa. Voidaan pohtia, onko niiden määritelmä arjen perustaidoista riittävä vastaamaan myös yksilöllisiin, paikallisiin ja poikkeusolojen vaatimiin tilanteisiin?

Sopeutumiskykyä ja oppimaan oppimista

Euroopan aikuiskasvatuksen järjestön koordinoima Life Skills for Europe -tutkimushanke listaa perustaidot kahdeksaksi elämäntaidoiksi, joihin kuuluvat luku-ja numero- ja digitaitojen lisäksi terveydelliset, taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset ja aktiivista osallistumista mahdollistavat kyvyt. Tämä Euroopan unionin rahoittama hanke on perustunut OECD:n teettämän aikuistutkimuksen tuloksiin, mutta laajentanut perustaidot vastaamaan yksilön tarpeisiin erilaisissa sosiaalisissa, kulttuurisissa ja ympäristöön liittyvissä tilanteissa. Brittiläinen kehittämishanke on tuottanut ajatuksesta Citizens´ Curriculum -nimisen kansalaisen perustaitokonseptin.

Suomen Opetus-ja kulttuuriministeriön hallinnoimassa Taito-ohjelmassa (2014-2020) kehitetään kansalaisten perustaitoja PIAAC-tutkimuksen pohjalta. Yhdessä ohjelman hankkeessa on kehitteillä Kaikkien-malli, jossa perustaidot kytketään yksilön arjessa kohtaamiin haasteisiin. Ohjelmaan kuuluvassa tutkimushankkeessa haastattelemamme suomalaiset määrittelivät perustaidoiksi myös olennaisen hahmottamisen taidot, oppimaan oppimisen taidot, vuorovaikutustaidot, mediakriittisyyden ja oma-aloitteisuuden taidot.

Käsitys arjen tärkeimmistä perustaidoista muuttuu ajassa ja ympäristöissä. Kriisien ja epävarmuuksien aikana taidoissa näyttää korostuvan perustarpeisiin kuten turvallisuuteen vastaaminen. Lisäksi jokaisen ihmisen erilainen arki määrittää siinä tarvittavia taitoja, joten mikään taito ei voi olla yleisesti toista tärkeämpi.

Pandemian aika näyttäytyy oppimisympäristönä, jossa jokainen joutuu arvioimaan omat perustaitonsa siinä selviämiseksi ja mahdollisesti määrittelemään ne uudelleen. Arjessa osattavia perustaitoja ei voida määritellä pysyvästi eikä ulkoapäin, koska niihin vaikuttavat sekä jatkuvasti muuttuva arki että jokaisen oma viitekehys tarpeineen. Ainoa varma tekijä on jatkuva muutos, joka saa liikkeelle oppimaan oppimista.

 

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu