Ikääntyneiden hoivan ja hoidon hätätilanne

Hyvinvointialueiden rakennustyö etenee eri puolilla Suomea hyvin eritahtisesti. Pääajatuksena uudistuksella on turvata esimerkiksi ikäihmisille heidän tarvitsemansa hoivan ja hoidon palvelut oikea-aikaisesti.

Tämä olisi ollut toki mahdollista jo ennen sote-uudistusta, sillä kansainväliset sopimukset, perustuslakimme sekä yleis- ja erityislakimme ovat taanneet ikääntyneille ihmisarvoisen elämän edellytykset ja sujuvan arjen.

Lakeja ei vain ole haluttu noudattaa, ja ikääntyneet tai heidän läheisensä eivät aina jaksa valittaa ja kannella kuntien lainvastaisista ohjeistuksista ja menettelytavoista, palveluyksiköiden henkilöstömitoituksista tai palvelun laadusta.

Räikeitä laiminlyöntejä on sekä yksityisten että kuntien omassa palvelutuotannossa.

Tilanne on kansallinen häpeä.

Valvonta paljastaa epäkohtia

Ihannehan olisi, että jokaisella sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöllä ja johtajalla olisi säädösten mukainen koulutus ja vahva ammattieettinen näkemys.

Ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden sisäistäminen edesauttaisivat ikääntyneiden hyvän elämän toteuttamista.

Todellisuus on usein kaukana ihanteesta.

Otetaanpas esimerkki.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto puuttui keväällä Attendo Oy:n Telkänsiipi-yksikön toimintaan (Telkänhoiva Oy). Kyseessä on tehostetun palveluasumisen yksikkö 62 ikäihmiselle.

Tarkastuskäynnillä todettiin vakavia puutteita yksikön

  • henkilöstörakenteessa ja -mitoituksessa
  • henkilöstön tehtävänkuvissa
  • lääkehoidossa, omavalvonnassa
  • johtamisessa
  • viriketoiminnassa ja ulkoilussa

Aluehallintoviraston sivuilla julkaistu valvontapäätös on karua luettavaa, mutta todennäköisesti Attendo Oy ei liene ainoa, jolla on vastaavia käytäntöjä.

”Työntekijä kuvaa, että yksikön perehdyttämisessä on puutteita. Hän on itse saanut yhden päivän perehdytyksen hoitoapulaisen tehtäviin, eli keittiötyöhön. Asiakastyön osalta häntä ei ole perehdytetty, vaikka työajasta 50 % kohdentuu välittömään asiakastyöhön.

Hänellä ei ole omia tunnuksia, joilla voisi kirjata asiakastyön osalta. Hänen mukaansa kaikki keittiötyöntekijät eivät suostu tai osaa tehdä asiakastyötä, vaikka heille on sitä kohdennettu. Henkilöstö ei puutteellisen kielitaidon vuoksi ymmärrä esimerkiksi hygieniaohjeita.

Yksikön palaverien pöytäkirjat ovat puutteelliset.”

Raportista ilmenee, että hoitoapulaiset eivät siis tienneet, että heille olisi kuulunut myös hoitotyötä sekä ikäihmisten viriketoimintaa ja ulkoiluttamista. Lisäksi heillä ei ole riittävää suomen kielen taitoa, että he kykenisivät vuorovaikutukseen huonokuntoisten ikäihmisten kanssa.

Aluehallintovirasto määräsi Attendon huolehtimaan, että välittömästä asiakastyöstä vastaavat pääosin
koulutetut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt. Lisäksi kaikilla välittömään asiakastyöhön luettavilla henkilöillä tulee olla riittävä osaaminen tehtävästään vastaamiseen.

Attendo sai samalla huomautuksen siitä, että yksikön välittömään asiakastyöhön on laskettu liikaa kouluttamattomia tai vähän koulutettuja henkilöitä.

Tämä on vaarantanut vakavasti asiakasturvallisuuden.

Mitoituksen vastattava palvelutarvetta

Usein tuntuu siltä, että voimassa oleva lainsäädäntö tulee monille palveluntuottajille yllätyksenä. Kuitenkin laki ikäntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista on ollut voimassa nykymuodossaan jo vuosikymmenen.

Lain mukaan toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän
toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut.

Tältä osin laki on hyvin yksiselitteinen: mitoituksen on vastattava asiakkaiden palvelutarvetta.

Ja jokainen tietää, että ikääntyneiden, erityisesti muistisairaiden palvelutarve lisääntyy sairauden edetessä.

Aluehallintoviraston mukaan Telkänhoiva Oy on ratkaissut tilanteen kohdentamalla hoitoapulaisten työajasta 50 % välittömään asiakastyöhön. Myös sairaanhoitajien ja lähihoitajien työaika on kokonaisuudessaan kohdennettu välittömään asiakastyöhön, vaikka se ei ole vastannut todellisuutta.

Telkänhoiva Oy ei ole toteuttanut myöskään omavalvontaa ja monet puutteet ovat vaarantaneet asiakasturvallisuutta. Silti yksikössä on ollut käytössä Attendon oma Attendo Quality (AQ)
laadunhallintajärjestelmä, jonne kirjataan poikkeamat, läheltä piti-tilanteet ja epäkohtailmoitukset.

Laadunhallintajärjestelmä ei ole ole kuitenkaan toiminut.

Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan

”Yksikössä ei poikkeamailmoituksia ole kirjattu juuri lainkaan, niitä ei ole käsitelty asianmukaisesti eikä niiden perusteella ole viipymättä arvioitu tarvittavia toimenpiteitä riskinhallinnan ja laadunvarmistuksen toteuttamiseksi.”

Ulkoilua, jos sää sallii

Aluehallintovirasto kiinnittää Attendo Telkänhoiva Oy:n huomioita siihen, että yksikössä tulee päivittäin toteuttaa elämänlaatua rikastavaa ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa asiakkaiden yksilöllisten toiveiden sekä tarpeiden mukaisesti.

Viriketoiminta ja ulkoilutus ovat kuitenkin olleet kokonaan keittiövuorossa olevan henkilöstön vastuulla.

Siis heidän, jotka eivät olleet asiasta edes tienneet.

Valvontakäynnillä paljastui, että

”…yhdessäkään ryhmäkodissa ei osattu kertoa, millaista toimintaa päivän aikana järjestetään… osassa ryhmäkodeista oli viikon virikeohjelma seinällä, joita ei hoitajien mukaan toteuteta… Yhdessä kerroksessa oli lauantaille kirjoitettu, että ulkoilua jos sää sallii. Hoitajat kuitenkin kertoivat, että asiakkaat eivät ole juuri lainkaan käyneet ulkona talvella.”

Valvontaraportin mukaan yksikön hoito toteutuu osalla asiakkaista täysin vapaasti ja ilman suunnitelmallisuutta ja osa hoitajista on kieltäytynyt laatimasta hoito- ja palvelusuunnitelmaa, koska heillä ei ole ollut tarpeeksi osaamista.

Lisäksi työvuoroissa on ollut lääkeluvattomia työntekijöitä, yksikköön on sijoitettu lisää asukkaita, vaikka henkilöstömitoitus ei ole ollut riittävä tai vastuujohtajaa ei ole ollut lainkaan.

Onko raha paras konsultti?

Me suomalaiset ikäännymme vauhdikkaasti. Kymmenen vuoden kuluttua yli neljäsosa on jo yli 65-vuotiaita ja yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu kahden vuosikymmenen aikana.

Meillä on erilaisia ikäohjelmia, hienoja sanoja ja huolipuhetta vanhusväestöstä, mutta teot ovat vähäisiä.

Onkin mielenkiintoista seurata, kuinka monet eri tahot ryhtyvät vaatimaan muutoksia hoitajamitoitukseen ja henkilöstön kelpoisuusvaatimuksiin. Pahimmillaan pikakoulutetuista hoitoapulaisista tulee lähihoitajien ja sairaanhoitajien sijaisia ja valvontaa kevennetään.

Ammattieettiset ohjeet unohtuvat, kun eurosta tulee paras konsultti ohjaamaan päätöksentekijöitä.

Useat palveluyksiköt ovat jo nyt siinä tilanteessa, ettei niillä pitäisi olla edes toimilupaa.

Ikääntyneiden hoivan ja hoidon nykytilanne on kansallinen häpeä.

Jokaisen kannattaisi kerrata Suomen sosiaalipolitiikan historiaa ja muistaa, että huutolaisajasta on vain sata vuotta. Samalla kannattaisi muistaa, ketkä ovat rakentaneet meille suomalaisen hyvinvoinnin ja miten me heitä siitä kiitämme.

 

 

+2
Maarit Simoska

Kirjoittaja on laillistettu sosiaalityöntekijä (YTM) ja free-toimittaja, joka on erityisen kiinnostunut sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu