Koronavirus on pyrittävä taltuttamaan, ei vain hidastamaan

Kiitos hallitukselle tiukasta päätöksestä. Siinä otettiin käyttöön tärkeimmät ensimmäiset merkittävät toimenpiteet taistelussa koronavirusepidemiaa vastaan, aika pitkälti sen mukaisesti mitä olin toivonutkin (Puheenvuoro 13.3.2020). Strategiassa näyttäisi kuitenkin olevan vielä huolestuttava piirre, että pyrkimyksenä voi olla vain taudin hidastaminen, ei taltuttaminen.

THL:lla on ennustettu, että noin kolmannes suomalaisista, 1,9 miljoonaa, tulee saamaan taudin muutaman kuukauden sisällä ja siihen menehtyisi noin 9 700. Puuttumatta arvion erikoiseen optimismiin (itse veikkaisin yli 30 000 ja terveydenhuollon pahaa romahtamista), se on paljon verrattuna siihen, että 1,4 miljardin asukkaan Kiinassa tartunnan sai vain 80 000 ihmistä ja kuolleita tuli noin 3 000.

On varmasti totta, että vaikka tauti taltutettaisiin Suomessa, kuten tehtiin Kiinassa, se kuitenkin pääsee rehottamaan monissa paikoin maailmalla ja lopulta palaa tännekin. Nyt Kiinassakin tulee ulkomailta jo enemmän uusia tautitapauksia kuin maan sisältä.

Strategia, jossa pyritään vain hidastamaan epidemiaa, perustuu tähän valitettavaan tosiasiaan. Nyt erityisesti Britannia näyttää omaksuvan tämän strategian, joten Britanniasta ilmeisesti tulee Euroopan tautipesäke.

Saattaa muutenkin olla, että kansan nopea senttisaatio olisi talouden ja tulevaisuuden kannalta parempi, vaikka epäilemättä olisi kylmän julma. Toisaalta emme vielä tiedä, millaiseksi riesaksi uusi ja tuntematon koronavirus pidemmän päälle saattaa osoittautua ja muuntautua, jolloin julmuus kostautuisi ehkä kaikille selvinneille.

Taltuttamiselle, joka epäilemättä toimisi vain väliaikaisesti, on kuitenkin monia perusteita:

  • Siihen menee vähemmän aikaa, jolloin yhteiskunta on pysähdyksissä lyhyemmän aikaa. Kiinassa se kesti päälle kuukauden. Nyt arviot hidastamiseen perustuvasta mallista ovat noin 4–6 kk:n luokkaa.
  • Se ei ole poissulkeva hidastaminen kanssa –
    • Ensin voi yrittää taltuttaa
    • Taltuttaminen ei ole pois hidastamisesta
  • Taltuttaminen saattaa antaa hengähdystauon ennen kuin epidemia lopulta väistämättä palaa rajojen yli.
  • Hengähdystauko antaa aikaa monille asioille:
    • Rokotusten kehittäminen ja tuotanto (yli 1 vuotta)
    • Lääkehoitojen kehittäminen ja tuotanto (kuukausia?)
    • Testien kehittäminen ja tuotanto (Japani – viikkoja?)
    • Hoitopaikkojen, välineiden ja suojavarusteiden määrän kasvattaminen
    • Oppiminen uuden koronaviruksen toiminnasta
    • Oppiminen tehokkaista rajaustoimista

Taudin kulun vaihtoehdot saattaisivatkin mennä näin (?):

Optimistisissa kaavioissa terveydenhuollon kapasiteetin raja on vedetty ”hallitun hidastetun” epidemian ylärajalle. Professori Lasse Lehtonen on laskenut, että tehohoitokapasiteettiä riittäisi vain 15 %:lle potilaista (Iltalehti 16.3.2020). Eli hidastaminen on vain kaunis ajatus, mutta realistisesti terveydenhuoltomme kapasiteetti mitenkään riitä ellei epidemiaa saada hidastettua useamman vuoden ajalle. Sellainen taas olisi yhteiskunnan toiminnan kannalta kestämätöntä. Arvioitu 4-6 kuukauttakin olisi.

Jos olemme ulkomailta tulevan toisen aallon tullessa valmiimpia, se ehkä jäisi paljon vähäisemmäksi kuin sen vastaanottaminen nyt. Muutoin vain olisimme onnistuneet viivästyttämään väistämätöntä.

Taltuttamisen erityisesti sekä alkuvaiheessa että loppuvaiheessa on tärkeää rajojen kiinni pitäminen, varsinkin jos tauti nyt joissain maissa pääsee rehottamaan pahasti. Maan sisäisen leviämisen kannalta on tärkeää sosiaalisen etäisyyden rajoittaminen ja sosiaalisten verkostojen rikkominen mahdollisimman pieniin palasiin, jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa.

Hyvässä tapauksessa saattaa olla, että nyt tehdyt rajoitukset riittävät taltuttamiseen, mutta sen varaan ei kannata laskea. Mitä tiukempia rajoitukset ovat, sitä suurempi toivo on saada tauti taltutettua ja se tapahtuu myös nopeammin. Jos kaikki asetettaisiin karanteeniin, kuten paljolti tehtiin Kiinassa, epidemia päättyisi kokonaan noin kolmessa viikossa.

Monissa Euroopan maissa on jo menty pidemmälle ja rajoitettu ulkonaliikkumista huomattavasti vahvemmin kuin nyt Suomessa. Jokaisessa maassa, jossa on aluksi tehty vain suosituksia, on nopeasti huomattu (Ranska), että suurehko osa ihmisistä ei piittaa niistä pätkääkään. Tällöin muut uhrautuvat turhaan.

THL:n ja esimerkiksi HUS:n johtoportaan lausunnot ovat pitkälti noudattaneet hidastamisen strategiaa. Silmiinpistävää on myös, kuinka julkisuudessa näyttäytyneen johtajat ja asiantuntijat ovat paljolti lääkäreitä. Lääkärit ovat diagnoosin ja hoidon asiantuntijoita, eivät automaattisesti epidemioiden hallinnan asiantuntijoita. He ehkä siksi näkevät epidemian ennemmin hoidon näkökulmasta kuin taltuttamisen. Taudin leviäminen voi tehdä sellaisen strategian uhkapelureista kuolemantohtoreita.

Lisäys klo 17.30: Hallitus perustaa ratkaisunsa harhaiselta vaikuttaviin lukuihin. THL:n arvion mukaan tartunnan saaneista kuolisi vain 0,05 – 0,1 % eli suurin piirtein kausi-influenssan verran. Tällä hetkellä tieteelliset arviot ovat olleet 0,5 – 0,94 %. Arvio on siten kymmenesosa kansainvälisistä tieteellisistä arvioista. Tuollaisen kuolleisuuden vuoksi tätä valmiustilaa tuskin edes olisi kannattanut julistaa. Voiko joku selittää??? En äkkiseltään keksi muuta selitystä kuin että yli 70-vuotiaisiin kohdistettujen rajoitusten toivotaan supistavan kuolleisuuden kymmenesosaan.

magi

Kirjoittajasta sanottua: "Grönroos edustaa turmiota puhtaimmillaan, ja kun hän avaa suunsa, sieltä pilkistää limainen ja myrkyllinen käärme." Kirjoittaja on turkulainen tietotekniikka-asiantuntija ja tieteen ja filosofian harrastaja, FM.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu