Katteeton pöhinä vihreästä siirtymästä laantumassa – luonto kiittää

Olen iloinen siitä, että valtakunnan ykköslehti HS on viime aikoina alkanut uutisoida ja raportoida vihreästä siirtymästä asiallisemmin ja kriittisemmin kuin vielä muutama vuosi sitten. Muutos on miltei silmiinpistävä.

Kovin kauan nimittäin  ei ole siitä, kun kyseinen media vielä mainosti itseään kuvalla, jossa kasvit ja eläimet onnellisina kietoutuivat läppäriään selailevan lukijan ympärille. Mainos kehotti siirtymään verkkoon eli käyttämään teknologiaa, joka esiteltiin ympäristöystävällisenä ratkaisuna.

Eikä HS tietenkään ollut tällä asialla yksin, vaan seurasi suurta trendiä, kun elinkeinoelämä, poliitiikantekijät, koululaitos, viranomaiset ja influensserit kilvan todistelivat, että tietyt uudet teknologiat tai tuotantotavat pelastavat maapallon.

Toki he olivat osin oikeassa. Kun jätetään lentomatka väliin ja pidetään teams-palaveri, syntyy vähemmän CO2-päästöjä. Kovin kauan vain kesti, ennenkuin hurmoksen keskellä tajuttiin, että ”hiilidioksiditon” ei ole sama kuin ”saasteeton” tai ”myrkytön.” Pikku hiljaa on ehkä pääsemässä esiin sekin tosiasia, että jokainen blogiteksti (sic!) , insta-tili tai uusi mobiilisovellus perustuu pohjimmiltaan teollisuudenaloista raskaimpiin: kaivoksiin.

Eikä mineraaleja voi aina louhia jonkun muun takapihalta tai pohjavesistä, kuten Pellikin tuossa HS-tekstissään toteaa Vihreä siirtymä ei aina ole vihreää eikä edes ”puhdasta”, mutta näinkään ei voi jatkua – Talous | HS.fi.

Hyvä, jos vihreään siirtymään liittyvä kupla puhkeaa. Harhaluulojen karisemisesta saa kiittää muunmuassa niitä tieteentekijöitä, jotka jo muutama vuosi sitten nostivat esiin ”puhdasta teknologiaa” koskevia, vähemmän mairittelevia tutkimustuloksia. Näitä tuloksia ei olisi saatu, ellei joku olisi pöhinän keskellä uskaltanut epäillä ja kysyä, onko kaikki sitä miltä näyttää. Kiitos kuuluu myös niille maallikoille ja kansalaisille, jotka ilman teknistä koulutustakin rohkenivat ihmetellä ääneen, mikä loppujen lopuksi tekee bittien siirtelystä aineetonta (ei mikään) tai miksi tuulivoiman yhteydessä puhutaan puistoista eikä teollisuusalueesta.

Vihreän siirtymän avulla pystytään todennäköisesti suojelemaan ympäristöä kaikkein varmimmin,  jos ns. puhtaaseen teknologiaan suhtaudutaan realistisesti eli kuten kaikkeen muuhunkin teknologiaan, jolla on hyvät ja huonot puolensa. Toisin sanoen: kuplan puhkeaminen ja kritiikittömän pöhinän laantuminen saattaa jopa edistää uuden teknologian kehittämistä ja viisasta käyttöä.